Luettelo Kreikan valtionpäämiehistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo Kreikan valtionpäämiehistä, ja käsittää nykyisen Kreikan valtion valtionpäämiehet, mukaan lukien valtionhoitajat, kuninkaat ja presidentit, valtion perustamisesta nykypäiviin saakka.[1][2]

Kreikan ensimmäinen tasavalta (1822–1832)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan väliaikaishallinto (1822–1827)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtionpäämies Virkakausi Titteli
№ Kuva Nimi
(syntynyt–kuollut) 		Alkoi Loppui Kesto
1 Aléxandros Mavrokordátos
(1791–1865) 		13. tammikuuta 1822 10. toukokuuta 1823 1 vuosi, 117 päivää johtokunnan puheenjohtaja
2 Pétrompeis Mavromichális
(1765–1848) 		10. toukokuuta 1823 31. joulukuuta 1823 235 päivää johtokunnan puheenjohtaja
3 Geórgios Kountouriótis
(1782–1858) 		31. joulukuuta 1823 26. huhtikuuta 1826 2 vuotta, 116 päivää johtokunnan puheenjohtaja
4 Andréas Zaḯmis
(1791–1840) 		26. huhtikuuta 1826 14. huhtikuuta 1827 353 päivää hallintokomitean puheenjohtaja

Helleeninen valtio (1827–1832)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtionhoitaja Virkakausi Puoluekanta
№ Kuva Nimi
(syntynyt–kuollut) 		Alkoi Loppui Kesto
1 Ioánnis Kapodístrias
(1776–1831) 		14. huhtikuuta 1827 9. lokakuuta 1831
(murhattiin) 		4 vuotta, 178 päivää Venäläinen puolue
2 Augoustínos Kapodístrias
(1778–1857) 		9. lokakuuta 1831 23. maaliskuuta 1832
(erosi) 		166 päivää Venäläinen puolue

Kreikan kuningaskunta (1832–1924)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wittelsbachin hallitsijasuku (1832–1862)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan valtiomuodosta sovittiin Lontoon konferenssissa vuonna 1832. Lontoon protokollassa sovitiin Kreikan kuningaskunnan perustamisesta ja baijerilaisen kuninkaan noususta valtaistuimelle. Päätökset vahvistettiin Konstantinopolin sopimuksella samana vuonna.

Kuningas Valtakausi Saamisoikeus
№ Kuva Nimi
(syntynyt–kuollut) 		Alkoi Loppui Kesto
1 Otto
(Othón)
(1815–1867) 		27. toukokuuta 1832[3] 23. lokakuuta 1862
(syöstiin vallasta) 		30 vuotta, 149 päivää Lontoon konferenssi

Glücksburgin hallitsijasuku (1863–1924)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Otto syöstiin vallasta kansannousussa lokakuussa 1862. Kansa ei kuitenkaan hylännyt monarkiaa itseään. Monet pyrkivät saamaan maahan brittiläisen kuninkaan, mutta kuningatar Victoria vastusti tätä, ja myös vuoden 1832 Lontoon protokolla esti tämän. Kysymyksestä järjestettiin Kreikan ensimmäinen kansanäänestys, vuoden 1862 kansanäänestys, jonka voitti Saksi-Coburg-Gothan herttua Alfred. Lopulta vuoden 1862 Kreikan kansankokous valitsi kuninkaaksi Tanskan prinssi Vilhelmin, josta tuli kuningas Yrjö I.

Värien merkitys:

  Sijaishallitsija
Kuningas Valtakausi Saamisoikeus
№ Kuva Nimi
(syntynyt–kuollut) 		Alkoi Loppui Kesto
2 Yrjö I
(Geórgios I)
(1845–1913) 		30. maaliskuuta 1863 18. maaliskuuta 1913
(murhattiin) 		49 vuotta, 353 päivää Kansanäänestys 1862
3 Konstantin I
(Konstantínos I)
(1868–1923) 		18. maaliskuuta 1913 11. kesäkuuta 1917
(luopui kruunusta) 		4 vuotta, 90 päivää Yrjö I:n poika
4 Aleksanteri
(Aléxandros)
(1893–1920) 		11. kesäkuuta 1917 25. lokakuuta 1920 3 vuotta, 136 päivää Konstantin I:n toinen poika
— Amiraali
Pávlos Kountouriótis
(1855–1935) 		28. lokakuuta 1920 17. marraskuuta 1920
(erosi) 		20 päivää sijaishallitsija
— Kuningatar
Olga
(Ólga)
(1851–1926) 		17. marraskuuta 1920 19. joulukuuta 1920 32 päivää sijaishallitsija
Yrjö I:n leski
Konstantin I:n äiti
(3) Konstantin I
(Konstantínos I)
(1868–1923) 		19. joulukuuta 1920 27. syyskuuta 1922
(luopui kruunusta) 		1 vuosi, 282 päivää palautettiin valtaistuimelle
5 Yrjö II
(Geórgios II)
(1890–1947) 		27. syyskuuta 1922 25. maaliskuuta 1924
(syöstiin vallasta) 		1 vuosi, 180 päivää Konstantin I:n vanhin poika

Kreikan toinen tasavalta (1924–1935)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan toinen tasavalta perustettiin parlamentaarisena tasavaltana 25. maaliskuuta 1924. Monarkia lakkautettiin vuoden 1924 kansanäänestyksessä.

Värien merkitys:

  Virkaatekevä presidentti
Presidentti Virkakausi Puoluekanta / Tausta
№ Kuva Nimi
(syntynyt–kuollut) 		Valinta Alkoi Loppui Kesto
1 Amiraali
Pávlos Kountouriótis
(1855–1935) 		1924 25. maaliskuuta 1924 6. huhtikuuta 1926
(erosi) 		2 vuotta, 12 päivää asevoimat
2 Kenraaliluutnantti
Theódoros Págkalos
(1878–1952) 		— 6. huhtikuuta 1926 18. huhtikuuta 1926 138 päivää asevoimat
1926 18. huhtikuuta 1926 22. elokuuta 1926
(pantiin viralta)
(1) Amiraali
Pávlos Kountouriótis
(1855–1935) 		— 22. elokuuta 1926 24. elokuuta 1926 3 vuotta, 108 päivää asevoimat
— 24. elokuuta 1926 10. joulukuuta 1929
(erosi)
3 Aléxandros Zaḯmis
(1855–1936) 		— 10. joulukuuta 1929 14. joulukuuta 1929 5 vuotta, 304 päivää sitoutumaton
1929
1934 		14. joulukuuta 1929 10. lokakuuta 1935
(pantiin viralta)

Kreikan kuningaskunta (palautettu) (1935–1973)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monarkia palautettiin vuoden 1935 kansanäänestyksessä. Kreikan sotilasjuntta otti vallan itselleen vuonna 1967.

Glücksburgin hallitsijasuku (1935–1973)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värien merkitys:

  Sijaishallitsija
Kuningas Valtakausi Saamisoikeus
№ Kuva Nimi
(syntynyt–kuollut) 		Alkoi Loppui Kesto
— Kenraaliluutnantti
Geórgios Kondýlis
(1878–1936) 		10. lokakuuta 1935 25. marraskuuta 1935 46 päivää sijaishallitsija
(5) Yrjö II
(Geórgios II)
(1890–1947) 		25. marraskuuta 1935 1. huhtikuuta 1947 11 vuotta, 127 päivää palautettiin valtaistuimelle
6 Paul
(Pávlos)
(1901–1964) 		1. huhtikuuta 1947 6. maaliskuuta 1964 16 vuotta, 340 päivää Konstantin I:n kolmas poika
Yrjö II:n veli
7 Konstantin II
(Konstantínos II)
(1940–) 		6. maaliskuuta 1964 1. kesäkuuta 1973
(pantiin viralta) 		9 vuotta, 87 päivää Paulin poika
— Kenraaliluutnantti
Geórgios Zoitákis
(1910–1996) 		13. joulukuuta 1967 21. maaliskuuta 1972 4 vuotta, 99 päivää sijaishallitsija
Konstantin II:lle
— Eversti
Geórgios Papadópoulos
(1919–1999) 		21. maaliskuuta 1972 31. toukokuuta 1973 1 vuosi, 71 päivää sijaishallitsija
Konstantin II:lle

Helleeninen tasavalta sotilasjuntan aikana (1973–1974)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilasjuntta lakkautti monarkian 1. kesäkuuta 1973 ja teki Kreikasta presidenttijohtoisen tasavallan. Monarkian lakkauttaminen vahvistettiin vuoden 1973 kansanäänestyksessä, joka järjestettiin 29. heinäkuuta 1973.

Presidentti Virkakausi Tausta
№ Kuva Nimi
(syntynyt–kuollut) 		Alkoi Loppui Kesto
1 Eversti
Geórgios Papadópoulos
(1919–1999) 		1. kesäkuuta 1973 25. marraskuuta 1973
(pantiin viralta) 		177 päivää asevoimat
2 Kenraaliluutnantti
Faídon Gkizíkis
(1917–1999) 		25. marraskuuta 1973 17. joulukuuta 1974 1 vuosi, 22 päivää asevoimat

Kreikan kolmas tasavalta (1974–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilasjuntta kaatui vuonna 1974, ja Kreikkaan palautettiin demokratia. Monarkian lakkauttaminen ja nykyisen parlamentaarisen tasavallan perustaminen vahvistettiin vuoden 1974 kansanäänestyksessä, joka järjestettiin 8. joulukuuta 1974. Valtionpäämiehenä toimii Kreikan tasavallan presidentti.

Värien merkitys:

  Virkaatekevä presidentti
Presidentti Virkakausi Puoluekanta
№ Kuva Nimi
(syntynyt–kuollut) 		Valinta Alkoi Loppui Kesto
1 Michaíl Stasinópoulos
(1903–2002) 		1974 18. joulukuuta 1974 19. heinäkuuta 1975 213 päivää Uusi demokratia
2 Konstantínos Tsátsos
(1899–1987) 		1975 19. heinäkuuta 1975 10. toukokuuta 1980 4 vuotta, 296 päivää Uusi demokratia
3 Konstantínos Karamanlís
(1907–1998) 		1980 10. toukokuuta 1980 10. maaliskuuta 1985 4 vuotta, 304 päivää Uusi demokratia
4 Ioánnis Alevrás
(1912–1995) 		10. maaliskuuta 1985 29. maaliskuuta 1985[1] 19 päivää PASOK
5 Chrístos Sartzetákis
(1929–2022) 		1985 30. maaliskuuta 1985 4. toukokuuta 1990 5 vuotta, 35 päivää sitoutumaton
(3) Konstantínos Karamanlís
(1907–1998) 		1990 5. toukokuuta 1990 10. maaliskuuta 1995 4 vuotta, 310 päivää Uusi demokratia
6 Konstantínos Stefanópoulos
(1926–2016) 		1995
2000 		10. maaliskuuta 1995 12. maaliskuuta 2005 10 vuotta, 2 päivää sitoutumaton
7 Károlos Papoúlias
(1929–2021) 		2005
2010 		12. maaliskuuta 2005 13. maaliskuuta 2015 10 vuotta, 1 päivä PASOK
8 Prokópis Pavlópoulos
(1950–) 		2014–2015 13. maaliskuuta 2015 13. maaliskuuta 2020 5 vuotta Uusi demokratia
9 Katerína Sakellaropoúlou
(1956–) 		2020 13. maaliskuuta 2020 sitoutumaton

Valtionpäämiesten nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiomuoto Vuodet Titteli
Kreikan ensimmäinen tasavalta 1827–1832 valtionhoitaja
Kreikan kuningaskunta
( Wittelsbachin hallitsijasuku) 		1832–1862 Kreikan kuningas
Kreikan kuningaskunta
(Glücksburgin hallitsijasuku) 		1863–1924 helleenien kuningas
Kreikan toinen tasavalta 1924–1935 tasavallan presidentti
Kreikan kuningaskunta
(Glücksburgin hallitsijasuku) 		1935–1973 helleenien kuningas
Helleeninen tasavalta
(Kreikan sotilasjuntta) 		1973–1974 tasavallan presidentti
Kreikan kolmas tasavalta 1974– tasavallan presidentti

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Da Graça, John V.: Heads of State and Government, s. 393. 2nd edition. Springer, 2000. ISBN 1349657719. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ History of Athens: Greek Heads of State Athens Info Guide. Viitattu 20.8.2018.
  3. ↑ Lontoon protokolla allekirjoitettiin vuonna 1932, mutta kuningas Otto saapui Kreikkaan 6. helmikuuta 1833.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:List of heads of state of Greece
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Kreikan_valtionpäämiehistä&oldid=21340718”