Otto (Kreikka)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Otto
Kuningas Otto.
Kuningas Otto.
Kreikan kuningas
Edeltäjä
Seuraaja Yrjö I
Tiedot
Syntynyt 1. kesäkuuta 1815
Salzburg, Itävalta
Kuollut 26. heinäkuuta 1867
Bamberg, Saksa

Otto (kreik. Όθων, Óthon) (1. kesäkuuta 1815 Salzburg, Itävalta26. heinäkuuta 1867 Bamberg, Saksa) oli modernin Kreikan ensimmäinen kuningas, joka astui valtaan vuonna 1832, kun Lontoon konferenssissa Kreikasta tuli uusi itsenäinen kuningaskunta. Hän hallitsi 6. helmikuuta 1832 – 23. lokakuuta 1862.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otto oli Wittelsbachin sukua, Baijerin kuningas Ludvig I:n poika ja sukua Bysanttia hallinneille Komnenos- ja Laskaris-suvuille.[1]

Otto yritti hallita yksinvaltiaana, mutta historioitsija Thomas W. Gallantin sanoin, hän ei ollut tarpeeksi armoton, jotta häntä olisi pelätty, armelias jotta häntä olisi rakastettu tai tarpeeksi pätevä, jotta häntä olisi kunnioitettu.

Vuoteen 1843 mennessä tyytymättömyys oli noussut niihin mittoihin että maahan vaadittiin perustuslakia ja maata hallitsevien baijerilaisten virkamiesten lähtöä. Kun Baijerin joukot poistuivat maasta, syttyi syyskuussa armeijan ja ateenalaisten yhteinen kapina ja maaliskuussa 1844 tuli voimaan kuninkaan valtaa rajoittava perustuslaki.[2]

Vuonna 1854 Otto luuli Osmanien valtakunnan olevan Krimin sodan vuoksi sidottuna toisaalle ja ryhtyi hyökkäykseen vallatakseen valtakuntaan kuuluvat kreikkalaisalueet. Hyökkäys oli huonosti suunniteltu, ja se torjuttiin nopeasti. Osmanien liittolaiset Englanti ja Ranska alistivat tämän jälkeen Kreikan usean vuoden brittimieliseen hallintoon ja englantilaisten ja ranskalaisten miehitysjoukkojen valvontaan.

Otto oli vallassa vuoteen 1862 asti, jolloin hän joutui lähtemään maanpakoon.[3] Syitä tähän olivat muun muassa Oton taantumuksellisuus, katolilaisuus, perijän puute ja yhteydet korruptoituneisiin poliitikkoihin. Hän kuoli maanpaossa Baijerin Bambergissä vuonna 1867. Ottoa seurasi hallitsijana Yrjö I.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kreikan maa. Sanan Saattaja Wiipurista, 09.03.1833, nro 10, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 13.07.2015.
  2. Revolution of 1843 Encyclopaedia Britannica.
  3. Kreetan valtakunnassa on kapina. Hämäläinen, 07.11.1862, nro 45, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 13.07.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Edeltäjä:
Kreikan kuningas
18331862
Seuraaja:
Yrjö I