Spiritus asper
Spiritus asper eli vahva alkuhenkonen[1] tai vahva henkäys (m.kreik. δασὺ πνεῦμα, dasy pneuma tai δασεῖα, daseīa, kreik. δασεία, daseía, lat. spīritus asper) on spiritus eli henkosmerkki, joka ilmaisee muinaiskreikassa sitä, että sananalkuisen vokaalin tai diftongin edellä tai rhoo (ρ) -kirjaimen jälkeen tulee lausua /h/-äänteenä kuultava henkäys. Muinaiskreikassa kaikissa sanoissa, jotka alkavat vokaalilla tai diftongilla, on alkutavussa aina joko spiritus asper tai henkäyksen puuttumista ilmaiseva spiritus lenis.[2] Spiritus asper on yksi muinaiskreikan polytonisen ortografian mukaisista diakriittisista merkeistä.
Spiritus asperin merkki on oikealle avautuva puolikaari, joka merkitään kirjaimen yläpuolelle. Se on kehittynyt arkaaisen heeta-kirjaimen vasemmasta puoliskosta Ͱ sen jälkeen, kun heeta oli muuttunut eetaksi, eikä ollut enää käytettävissä /h/-äänteen merkitsemiseen.[2] Spiritus-merkkejä alettiin käyttää ortografiassa hellenistisellä kaudella.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Spiritus asper merkitään sananalkuisen vokaalin (tai sananalkuisessa diftongissa jälkimmäisen vokaaliin) yläpuolelle, mikäli kirjain ei saa spiritus lenistä.[2] Vokaalin ollessa iso kirjain se merkitään kirjaimen eteen. Merkki voi olla vokaalin yläpuolella tai edessä yhdessä painomerkin kanssa. Esimerkkejä:
Spiritus asper merkitään aina sananalkuisen ypsilon (υ, y) -kirjaimen sekä lähes aina myös sananalkuisen rhoo (ρ, r) -kirjaimen yläpuolelle (tai isossa kirjaimessa sen etupuolelle). Esimerkkejä:
- ὕμνος, hymnos, ’hymni’
- ῥυθμός, rhythmos, ’rytmi’
- Ῥόδος, Rhodos
Sanan sisällä olevan kaksois-rhoon (-ρρ-, -rr-) tapauksessa merkitään useimmiten spiritus asper jälkimmäisen rhoon yläpuolelle; tällöin ensimmäinen saa spiritus leniksen (-ῤῥ-, -rrh-).[2] Merkinnällä ilmaistaan siis, että /h/-äänne lausutaan jälkimmäisen rhoon jälkeen. Esimerkki:
- διάῤῥοια, diarrhoia, ’diarrea’
Sanojen supistumassa eli krasiksessa tapauksissa, jossa jälkimmäisessä sanassa on spiritus asper, krasiksen tuloksena syntyvässä sanassa ei ole spiritus asperia. Sen sijaan supistumavokaalia edeltävä konsonantti muuttuu aspiroiduksi vastineekseen (eli π → φ, τ → θ, κ → χ), mikäli mahdollista, ja supistunut vokaali saa apostrofin tai koroniksen, joka vastaa spiritus lenistä. Esimerkki:
- τὸ ἕτερον, to heteron → θοὔτερον, thūteron, ’toinen (kahdesta)’
Ulkoasu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Spiritus asperin ulkoasu pienissä ja isoissa kirjaimissa ilman muita diakriitisia merkkejä tai yhdessä niiden kanssa:
-
Yksin.
-
Akuutin kanssa.
-
Graviksen kanssa.
-
Sirkumfleksin kanssa.
-
Breven kanssa.
-
Yksin isossa kirjaimessa.
-
Isossa kirjaimessa akuutin kanssa.
-
Isossa kirjaimessa sirkumfleksin kanssa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Frösen, Jaakko: Epi oinopa ponton. Kreikan alkeet, s. 2. (Kielioppi ja harjoitukset) Helsinki Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-24394-9 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 126, 180, 287. (Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103) Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1