Sotakommunismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sotakommunismi on Neuvosto-Venäjän talouskehityksen jakso vuosina 19181921. Sille oli tyypillistä hallinnon suora ohjaus ja sotilaskomento. Siitä voitiin luopua Venäjän sisällissodan päätyttyä, ja se tuli välttämättömäksi nälänhädän lievittämiseen. Vuonna 1921 Lenin vaati uutta talouspolitiikkaa, NEP:iä, joka mahdollisti vapaan maatalouden, pienteollisuuden ja vapaata yksityistä kauppaa muun muassa elintarvikkeilla. Sotakommunismin taloudellisena päämääränä oli taata vallankumouksen vakiinnuttaminen sisällissodan olosuhteissa ylläpitämällä puna-armeijaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]