Sosnovon rautatieasema
| Sosnovo (Сосново) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rautu | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 Sosnovon rautatieasema vuonna 2010. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Perustiedot | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Sijainti | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kunta | Sosnovo | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Valtio | Venäjä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Etäisyydet |
Pietari 78,0 km Hiitola 99,0 km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Avattu | 1919 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sosnovon rautatieasema on Sosnovossa (ent. Rautu) Venäjällä sijaitseva Pietari–Hiitola-radan rautatieasema. Se on avattu liikenteelle vuonna 1919. Asema tunnetaan myös Suomen sisällissodan aikana käydystä Raudun taistelusta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietari–Hiitola-radan työt aloitettiin vuonna 1914 ja väliaikainen liikenne päästiin aloittamaan syksyllä 1917. Pari vuotta aikaisemmin alkaneet Raudun rautatieaseman rakennustyöt keskeytyivät sisällissodan käynnistyessä tammikuussa 1918.[1][2] Asema oli Pietarin kaupungin kannalta strategisesti tärkeä, jonka vuoksi Neuvosto-Venäjän bolshvikkihallitus valtasi sen. Heidän pelkonaan oli, että suomalaiset valkoiset hyökkäisivät Raudun kautta Pietariin. Valkoiset hyökkäsivät asemalle maaliskuun lopussa ja saivat sen haltuunsa veristen taistelujen jälkeen huhtikuun alkupäivinä.lähde? Keskeneräinen asemarakennus paloi taistelun tuoksinassa ja myös muita asemanseudun rakennuksia vaurioitui. Sodan jälkeen se rakennettiin uudelleen alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja avattiin lopulta virallisesti 16. marraskuuta 1919, jolloin myös radan säännöllinen liikenne käynnistyi.[1][2]
Arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema jugendtyylinen tiilirakenteinen asema oli asukasluvultaan pienen pitäjän rautatieasemaksi poikkeuksellisen suuri, koska sen oli tarkoitus toimia Venäjän keisarikunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan välisenä raja- ja tulliasemana. Raudun asema oli valmistuessaan Suomen kolmanneksi suurin Helsingin ja Viipurin rautatieasemien jälkeen. Raja kulki yhdeksän kilometrin päässä Raasulin kylässä, mutta asema päätettiin rakentaa pitäjän kirkonkylään. Venäjän puoleinen raja-asema sijaitsi Raasulissa. Thure Hellströmin ohella asemaseudun muita rakennuksia suunnitteli arkkitehti Jarl Ungern.[1][2]
Aseman liikennemäärä jäi lopulta vähäiseksi, sillä Suomen ja Neuvostoliiton rajan sulkeuduttua Raudusta tuli pääteasema ja osa kiskoista Raasulin suunnassa purettiin. Talvisodan käynnistyessä suomalaiset joukot räjäyttivät aseman vetäytyessään rajan pinnasta. Myöhemmin sodan aikana se kärsi lisävaurioita suomalaisten lentopommituksissa ja tuhoutui lopullisesti jatkosodassa.[2] Nykyinen asemarakennus on valmistunut Neuvostoliiton aikana 1950-luvulla.lähde?
Vanhan asemarakennuksen odotussalin seinässä oli valkoisten vuonna 1928 kiinnttämä RAudun valtauksen muistolaatta, joka hävisi jatkosodan aikana.[3] Nykyisen aseman seinässä puolestaan on 1968 kiinnitetty Raudun taistelun muistolaatta, joka on omistettu aseman punaisille puolustajille.[4]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Vaikkinen, Veikko: Raasulin rata – aikansa uhka ja mahdollisuus. Rautulaisten lehti, 2010, nro 5, s. 14–18. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 31.5.2024.
- ↑ a b c d Vaikkinen, Veikko: Pienen pitäjän suuri asema. Rautulaisten lehti, 2011, nro 4, s. 16–20. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 31.5.2024.
- ↑ Raudun valloituksen muistotaulu asematalon odotushuoneessa Suomen Rautatiemuseo. Finna. Viitattu 31.5.2024.
- ↑ Smolitš, Aleksandra: Битва в Рауту 27 февраля – 5 апреля 1918 года. Долина смерти 11.5.2014. Livejournal. Viitattu 31.5.2024. (venäjäksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tiainen, Aimo: Kertomuksia Raudun asemalta. Tampere: Pilot-kustannus, 2006.
- Matikainen, Unto: Kiskot vievät Karjalaan : rautatiemuistoja laulumailta. Lappeenranta: Karjalan Kirjapaino, 2007. ISBN 978-952-52005-5-3.
- Ylikangas, Heikki: Rata Rautuun : ratkaisutaistelu Karjalan Kannaksella 1918. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-03997-9-8.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sosnovon rautatieasema Wikimedia Commonsissa
