Sortavalan yleisradioasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sortavalan yleisradioasema oli Sortavalassa vuosina 1934–1944 toiminut radioasema, joka välitti Suomen Yleisradion lähetysten lisäksi myös paikallisohjelmia.

Alkuvaiheet ja 1930-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysymys uuden yleisradioaseman perustamisesta Itä-Suomeen nousi esille 1920-luvun lopussa kotimaisten lähetysten huonon kuuluvuuden sekä Leningradin ja Petroskoin asemien välittämän suomenkielisen propagandan takia. Radioaseman sijoittamista Sortavalaan perusteltiin myös tarpeella radioida ortodoksisia jumalanpalveluksia. Sortavalan Radioyhdistys teki vuonna 1929 koelähetyksiä armeijan radioaseman kautta.[1][2]

Posti- ja lennätinhallitus teki kesällä 1933 tutkimuksia pienen koelähettimen avulla Sortavalassa, Joensuussa ja Nurmeksessa[3]. Seuraavan vuoden syyskuussa Sortavalan Liikolassa aloitti toimintansa koeasema, jonka taajuus oli 749 kHz, aallonpituus 400,5 metriä ja antenniteho 0,25 kilowattia[4]. Elokuussa 1936 aseman taajuudeksi tuli 776 kHz (386,6 metriä)[5].

Sortavalan radioyhdistys oli jo ennen aseman perustamista tehnyt paikallisohjelmia, jotka radioitiin aluksi Viipurin yleisradioaseman kautta[6]. Niistä vastasi sivutoimisena ohjelmapäällikkönä Toivo Rasilainen[4]. Vuonna 1935 asema lähetti 123 paikallisohjelmaa ja teki 46 ohjelmanumeroa valtakunnalliseen yleisohjelmaan[7]. Kaupungin radiotoiminnan tähtihetki olivat samana vuonna vietetyt Sortavalan laulujuhlat, joista tehtiin ohjelmaa yhteensä lähes 12 tuntia[8]. Laulujuhlilta radioitiin myös lyhyt ohjelma Yhdysvaltoihin Columbia Broadcasting Systemin välityksellä[9]. Ohjelmatoiminta siirtyi radioyhdistykselta Yleisradion paikallisen ohjelmalautakunnan alaisuuteen vuonna 1936[5].

Salamasta syttynyt tulipalo tuhosi Sortavalan radioaseman elokuussa 1937. Yleisradion Helsingin työpajassa rakennettu uusi 200 watin tehoinen lähetin sijoitettiin lokakuussa väliaikaisesti kaupungintalon studiohuoneistoon. Samana vuonna rakennettiin Viipurin ja Sortavalan välille uusi puhelinlinja, joka paransi huomattavasti ohjelmansiirtoa.[10]

Uusi radioasema valmistui Liikolaan kesäkuussa 1938. Sinne rakennettiin 70 metrin korkuinen puinen ristikkomasto, joka kannatti samankorkuista pystysuoraa antennia. Lokakuussa otettiin käyttöön Yleisradion työpajassa rakennettu yhden kilowatin lähetin. Se toimi aluksi Viipurin aseman taajuudella 527 kHz (569 metriä), mutta häiriöalueen laajuuden takia Sortavalan taajuudeksi muutettiin joulukuussa 610 kHz (491,8 metriä).[11] Vuonna 1939 Sortavala alkoi osallistua Viipurin, Joensuun ja Kuopion asemien kanssa tehtyyn Itä-Suomen lähetykseen[12].

Talvi- ja jatkosota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudet studiotilat valmistuivat Sortavalan Seurahuoneelle syksyllä 1939, mutta poliittisen tilanteen takia ne luovutettiin sotilasviranomaisten käyttöön[12]. Talvisodan alettua Sortavalan lähetin asennettiin joulukuussa linja-autoon, joka lähetti ohjelmaa eri paikkakunnilta Laatokan rannikoseudulla[13].

Jatkosodan aikana Sortavalaan siirrettiin Lappeenrannan yhden kilowatin lähetin, joka aloitti lähetykset marraskuussa 1941 taajuudella 620 kHz (484 metriä). Asemarakennus ja radiomasto olivat säilyneet sodassa ehjinä.[14] Paikallisohjelmaa välitettiin seuraavana vuonna sunnuntaisin tunnin tai puolen tunnin ajan. Lähetyksiin sisältyi noin puolen tunnin pituinen päämajan sotilashallinto-osaston ohjelma, jossa käsiteltiin kotiseudulleen palannutta väestöä koskevia käytännön kysymyksiä.[15] Vuonna 1943 radioitiin yli sata paikallislähetystä, joiden kokonaiskesto oli noin 140 tuntia. Tästä noin puolet oli jumalanpalveluksia.[16] Ohjelmapäällikkönä toimi aluksi Uki Nieminen ja tämän kuoltua Toivo Rasilainen[17].

Sortavalan radioasema lopetti toimintansa evakuoinnin alettua 6. syyskuuta 1944[18]. Sen lähetinkoneisto luovutettiin Moskovan välirauhansopimuksen perusteella Neuvostoliittoon[19].

  • Zilliacus, Ville: Kun Karjalasta kajahti: Muistiinpanoja Kaakkois-Suomen radiosta vuoteen 1944. Joensuu: Karjalan Liitto, Karjalainen Kulttuurikeskus, 1985. 951-95760-2-9
  1. Sortavalaan halutaan radioasemaa. Yleisradio, 19/1929, s. 303. Artikkelin verkkoversio.
  2. Sortavalan radio-olojen parantaminen. Kansan Voima, 28.11.1929, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
  3. Kertomus Oy Suomen Yleisradio Ab:n toiminnasta vuonna 1933, s. 7. Helsinki: Suomen Yleisradio, 1934. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Kertomus Oy Suomen Yleisradio Ab:n toiminnasta vuonna 1934, s. 14–15, 18–19. Helsinki: Suomen Yleisradio, 1935. Teoksen verkkoversio.
  5. a b Kertomus Oy Suomen Yleisradio Ab:n toiminnasta vuonna 1936, s. 13, 28, 30. Helsinki: Suomen Yleisradio, 1937. Teoksen verkkoversio.
  6. Zilliacus, s. 22–23.
  7. Kertomus Oy Suomen Yleisradio Ab:n toiminnasta vuonna 1935, s. 14, 16. Helsinki: Suomen Yleisradio, 1936. Teoksen verkkoversio.
  8. Zilliacus, s. 25.
  9. Sortavalan riemujuhlat päättyivät eilen. Helsingin Sanomat, 1.7.1935, s. 7. Artikkelin verkkoversio.
  10. Kertomus Oy Suomen Yleisradio Ab:n toiminnasta vuonna 1937, s. 31, 34. Helsinki: Suomen Yleisradio, 1938. Teoksen verkkoversio.
  11. Kertomus Oy Suomen Yleisradio Ab:n toiminnasta vuonna 1938, s. 35–36. Helsinki: Suomen Yleisradio, 1939. Teoksen verkkoversio.
  12. a b Kertomus Oy Suomen Yleisradio Ab:n toiminnasta vuonna 1939, s. 16, 47. Helsinki: Suomen Yleisradio, 1940. Teoksen verkkoversio.
  13. Zilliacus, s. 41.
  14. Kertomus Oy Suomen Yleisradio Ab:n toiminnasta vuonna 1941, s. 50. Helsinki: Suomen Yleisradio, 1942. Teoksen verkkoversio.
  15. Kertomus Oy Suomen Yleisradio Ab:n toiminnasta vuonna 1942, s. 19. Helsinki: Suomen Yleisradio, 1943. Teoksen verkkoversio.
  16. Zilliacus, s. 67.
  17. Zilliacus, s. 63, 65.
  18. Kertomus Oy Yleisradio Ab:n toiminnasta vuonna 1944, s. 67. Helsinki: Yleisradio, 1945. Teoksen verkkoversio.
  19. Zilliacus, s. 53.