Sokrateen puolustuspuhe

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sokrateen puolustuspuheet eli apologiat (m.kreik. Ἀπολογία Σωκράτους) ovat tietynlainen filosofisen kirjallisuuden tyylilaji. Tällaiset puolustuspuheet on kirjoitettu jälkikäteen puolustuspuheiksi länsimaisen filosofian isälle Sokrateelle, joka tuomittiin oikeudenkäynnissä kuolemaan vuonna 399 eaa. Kirjoitusten tyylilajina on oikeuden edessä pidettävä puhe.

Tunnetuimman Sokrateen puolustuspuheen kirjoitti Platon, ja muista Sokrateen aikalaisista muun muassa Ksenofon.

Apologia lajityyppinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokrates tuomittiin kuolemaan melko kevyin perustein, syytettynä nuorison turmelemisesta ja jumalanpilkasta. Yhtenä kuolemantuomion syynä on pidetty huonoa puolustusta. Ksenofonin mukaan Sokrates oli kyllä ryhtynyt suunnittelemaan puolustuspuhetta parikin kertaa, mutta hänen daimonioninsa oli estänyt häntä.[1] Lysiaan kerrotaan kirjoittaneen filosofille puolustuspuheen oikeuden istuntoa varten, mutta Sokrates ei halunnut sitä käytettävän, koska piti sitä liian hienona hänelle.[2][3]

Sokrateen oikeudenkäynnistä käytiin Ateenassa paljon jälkipyykkiä 390- ja 380-luvuilla eaa. Sitä ruokki muun muassa sofisti Polykrateen kirjoitus Sokrateen syyte, joka esitti olevansa Sokratesta syyttäneen Anytoksen oikeudessa pitämä puhe. Ksenofonin on arveltu vastanneen tähän teoksellaan Muistelmia, ja Platonin dialogillaan Gorgias. Myös Isokrates hyökkäsi Polykrateen retoriikkaa vastaan teoksellaan Busiris.[4]

Varsinaisia Sokrateen puolustuspuheita 300-luvulta eaa. tunnetaan vain kaksi, Platonin ja Ksenofonin versiot. Platonin Sokrateen puolustuspuhe esittää olevansa se puhe, jonka Sokrates piti oikeudessa, ja Platon mainitsee kahdesti olleensa itse paikalla oikeudenkäynnissä.[5] On kuitenkin mahdollista, että Platon käytti puhetta kirjoittaessaan kirjallista vapautta enemmän tai vähemmän. Ksenofon sen sijaan ei ollut itse paikalla. Hänen Sokrateen puolustuspuheensa kertoo, mitä hän oli kuullut Hermogeneeltä oikeudenkäyntiä koskien.[1][6]

Myöhemmistä antiikin aikaisista kirjailijoista puolustuspuheen kirjoittivat ainakin reetori Theodektes,[7] filosofit Demetrios Faleronlainen,[8] Zenon Sidonlainen,[9] Theon Antiokialainen[9] ja Plutarkhos,[10] sekä vielä seitsemänsataa vuotta myöhemmin reetori Libanios.[3][11] Myöhemmin kirjoitetut puheet ovat enemmän retorisia harjoituksia, sen sijaan että ne esittäisivät olevansa historiallisia Sokrateen pitämiä puheita. Esimerkiksi Theodektes laittoi puheen omiin nimiinsä, eikä Sokrateen itsensä esittämäksi puheeksi.[12][6]

Puolustuspuheiden kirjoittaminen oli suosittua mahdollisesti juuri siksi, että se tarjosi haasteen retorisen harjoituksen muodossa. Lajityyppi oli niin suosittu, että puolustuspuheiden laatimiselle muodostui ajan kuluessa tietynlaiset säännöt.[4] Myöhemminkin useiden vuosisatojen aikana tällaisen puolustuspuheen kirjoittaminen on kuulunut filosofian opiskelijoiden koulutukseen. Opiskelijoiden tehtävänä on ollut perustella esimerkiksi, miksi filosofian opiskelu on tarpeellista.

Sokrateen puolustuspuheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaan on säilynyt kolme antiikin aikana kirjoitettua puolustuspuhetta Sokrateelle:[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ksenofon: ”Sokrateen puolustuspuhe”, Sokrates, s. 203. Suomentanut ja selityksillä varustanut Pentti Saarikoski. Helsinki: Otava, 1960.
  2. Cicero: De oratore 1.54.231.
  3. a b Himanen, Pekka: Filosofian oikeudenkäynti, s. 10-11. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22165-1.
  4. a b Vander Waerdt, Paul A.: Socratic Justice and Self-Sufficiency: The Story of the Delphic Oracle in Xenophon's 'Apology of Socrates'. Oxford Studies in Ancient Philosophy, 1993, XI. vsk, s. 15-16. Oxford University Press. ISBN 0198240953. Artikkelin verkkoversio.
  5. Platon: Sokrateen puolustuspuhe 34a, 38b.
  6. a b Guthrie, W. K. C.: A history of Greek philosophy: Volume 4: Plato the man and his dialogues: Earlier period, s. 72-80. Cambridge: Cambridge University Press, 1975. ISBN 0-521-20002-4. Teoksen verkkoversio.
  7. Aristoteles: Retoriikka 1399a5-10.
  8. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit IX.15.
  9. a b Suda
  10. Lamprias: Catalogue 189.
  11. Winspear, Alban Dewes: Who Was Socrates? (Osa III, sivut 69–76) Viitattu 29.10.2008.
  12. Aristoteles: Retoriikka 1399a7.
  13. Stone, I. F.: The Trial of Socrates, s. 210-211. London: Jonathan Cape, 1988. ISBN 0224025910.