Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication
Perustettu 1973
Avainhenkilöt Gottfried Leibbrandt, toimitusjohtaja
Kotipaikka La Hulpe, Belgia
Toiminta-alue Amerikat, EMEA ja Aasia: 212 maata ja aluetta
Toimiala Telekommunikaatio
Tuotteet SWIFT-viestit, talousalan telekommunikaatio
Kotisivu www.swift.com
Huomioitavaa Asiakkaina yli 10,000 pankkia ja muuta instituutiota

Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication (SWIFT) hoitaa pankkien tunnusnumeroiden rekisteröinnin ja pitää yllä luetteloa näistä numeroista.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskuntamuotoinen Swift perustettiin vuonna 1973, ja perustajina oli noin 240 pankkia eri puolilta maailmaa. Hankkeen tavoitteena oli maailmanlaajuinen pankkien tietokoneverkko, johon oli määrä siirtyä vähittäin. Tietokoneet olivat tulleet pankkien käyttöön 1950-luvulla, ja 1970-luvulla rakennettiin vauhdilla kansallisia reaaliaikaisesti eli viiveittä toimivia maksuliikennejärjestelmiä.[1]

Swiftin päämaja perustettiin Brysseliin, johon sijoitettiin myös järjestelmän toinen tietokonekeskus. Toinen sijoitettiin Amsterdamiin. Jokaisessa jäsenmaassa toimi konsentraattoriksi kutsuttu aluekeskus, joka hoiti liikennettä oman maansa pankkeihin ja toisaalta muiden aluekeskusten ja pääkeskusten muodostamaan kansainväliseen pankkiverkkoon. Swiftin pää- ja aluekeskusten tietokoneet olivat Burroughsin valmistamia, mutta eri maiden pankit saattoivat liittyä Swift-järjestelmään myös ICL:n ja General Automationin valmistamilla laitteilla.[1]

Swift paransi paitsi maksuliikenteen nopeutta, myös tietoturvallisuutta. Maksuosoitukset käännettiin standardoidulle tietokonekielelle. Pikasanomiin saatiin vastaanottajalta kuittaus alle viidessä minuutissa, tavallisiinkin sanomiin noin puolessa tunnissa, kun siihen asti kansainvälisessä maksuliikenteessä oli käytetty tavallista kirjepostia sekä telexiä eli kaukokirjoitinta. Esimerkiksi Suomesta Keski-Eurooppaan kulki maksumääräys ennen Swiftiä 1–3 viikossa, ja Swift-järjestelmässä aika lyheni noin kolmeen pankkipäivään. Pikamääräyksiä hoidettiin nopeamminkin lisämaksusta.[1]

Swift-tiedonsiirto toimi kansallisilta posti- ja telelaitoksilta vuokratuilla puhelinlinjoilla, ja järjestelmän suosion myötä tiedonsiirrosta pyydettyjä hintoja pyrittiin eri maissa korottamaan, vaikka tariffeista oli alussa sovittu kansainvälisen postiliiton kanssa.[1]

Verkon laajentuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankkeja alettiin kytkeä Swift-järjestelmään heinäkuussa 1976, ja vuotta myöhemmin tietoverkossa oli 134 pankkia ja 230 tietokonepäätettä. Vuonna 1977 jo miltei kaikki Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maat olivat mukana järjestelmässä, ja seuraavana oli vuorossa Japani.[1] Vuonna 1979 Swift-verkko ulottui 30 maahan, ja vuonna 1996 Swift-järjestelmään kuului jo 5 150 pankkia 147 maailman maassa. Keskustietokoneet sijaitsivat tuolloin Alankomaissa ja Yhdysvalloissa.[2]

Swift oli 1990-luvun keskivaiheille saakka maailman nopeimmin kasvava kansainvälinen tietoverkko, kunnes internet ajoi kasvunopeudessa sen ohi. Yksittäisten maksumääräysten lisäksi Swiftiä käytettiin muun muassa kansainvälisessä reaaliaikaisessa valuuttakaupassa Reutersin ja Dow Jonesin tietojärjestelmien rinnalla.[2]

Vuonna 2012 Iran suljettiin ulos Swift-yhteistyöstä osana sen ydinohjelmaa vastaan asetettuja pakotteita[3].

Venäjä on perustanut maan sisäisen SPFS-maksujärjestelmän siltä varalta, että koko Venäjä tai lännen sanktiolistalle joutuneet venäläisyritykset irrotettaisiin Swift-maksujärjestelmästä[4].

Tietomurrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla Swift-järjestelmään on kohdistunut useita tietomurtoja. Vuonna 2016 epäiltiin Pohjois-Koreaa syylliseksi Swift-tietomurtoon Bangladeshissä[5]. Vuonna 2017 paljastui, että Yhdysvaltojen tiedusteluvirasto NSA olisi murtautunut Lähi-idässä pankkien tietojärjestelmiin[6].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Lantto, Reino: Kirjeet ja telexit jäämässä historiaan. SWIFT mullistaa maailman rahaliikenteen. Helsingin Sanomat, 12.7.1977, s. 14. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. a b Heikkinen, Mikko-Pekka: Maailman rahan markkinoilla. Helsingin Sanomat, 8.12.1996, s. 70. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  3. Rahaliikenne Iraniin loppuu Helsingin Sanomat. 16.3.2012. Viitattu 14.10.2018.
  4. Kiuru, Martti: Venäjä pyrkii irti dollarista - oma maksujärjestelmä sanktioiden vuoksi Kauppalehti. 5.10.2018. Viitattu 14.10.2018.
  5. Karkimo, Ari: Vahva epäily pankkijärjestelmän kuppaajista – uusista yrityksistä varoitetaan Tivi. 30.5.2016. Viitattu 14.10.2018.
  6. Halminen, Laura: Tietovuoto: NSA hakkeroi pankkien Swift-järjestelmän Lähi-idässä Helsingin Sanomat. 15.4.2017. Viitattu 14.10.2018. (Tilaajille.)
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.