Sitsit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suursitsit Helsingin Senaatintorilla toukokuussa 2018. Noin kolmen vuoden välein järjestettäville suursitseille mahtuu osallistumaan noin tuhat henkilöä.

Sitsit (ruots. sits, sitz[1] tai erityisesti Ruotsissa sittning; engl. sitsfest[2], sitz tai sittning) on pohjoismainen akateeminen opiskelijatapahtuma, joissa syödään ja lauletaan juomalauluja muita opiskelijalauluja sekä joissain tapauksissa seurataan ohjelmaa ja myös pidetään puheita. Sitsien pitoa eli sitsaamista harrastavat pääosin korkeakoulu-opiskelijat. Sitseillä on yleensä jokin aihe tai teema, jonka mukaan voi tai pitää pukeutua.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitsien alkuperästä ei ole varmuutta: yhden arvion mukaan perinne olisi lähtenyt liikkeelle brittiläisestä ratsuväkiosastosta, jossa raskaiden työpäivien jälkeen olisi syöty ja juotu. Sieltä tapa olisi sitten siirtynyt Ruotsiin ja lopulta Suomeen.[3] Suomessa sitsikulttuuri alkoi kukoistaa maanlaajuisesti 1990–2000-luvuilla.[4]

Eurooppalaisessa opiskelijakulttuurissa tunnetaan useita sitsejä muistuttavia pöytäjuhlia, kuten cantus[5], Keski- ja Itä-Euroopan yliopistojen tableround ja sitä hieman muodollisempi Keski- ja Pohjois-Euroopan yliopistojen commercium, kuten myös Yhdysvaltain ja Britannian asevoimissa (engl. Dining in).

Sitsikulttuuri Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitsitavoissa on hyvin merkittäviä eroja eri kaupunkien välillä ja tavoissa on usein eroja myös saman yliopiston ainejärjestöjen välillä.

Ruokailun ja juomien osalta joissain paikoissa tarjolla on pääruoka ja juomat. Joissain paikoissa nautitaan kolmen ruokalajin illallinen, jonka päätteeksi tarjoillaan kahvi ja jaloviinaryyppy tai punssi. Joillain sitseilla juomat ja toisinaan myös ruoat tuodaan itse, jolloin sitseistä tulee halvemmat osallistujalle. Laulujen ja joillain sitseillä yleisten puheiden päätteeksi yleensä nostetaan malja joko snapsia tai mietoa juomaa. Laulusta riippuen lasi joko tyhjennetään yhdellä kertaa tai siitä vain otetaan pitkä siemaus (ruotsalainen tapa on juoda esimerkiksi snapsi kolmella huikalla). Maljaa kohotetaan määrätyllä tavalla, joka on useimmiten ensin oman pöytäseuralaisen kanssa (miehet oikealle, naiset vasemmalle), seuraavaksi toiselle puolelle ja lopuksi vastapäätä istuvan henkilön kanssa.

Sitsien pukeutumisohje vaihtelee eri opiskelijajärjestöissä. Puvuksi valitaan esimerkiksi haalarit, siisti asu, sitsien teeman mukainen naamiaisasu tai miehillä tumma puku ja naisilla cocktail-asu.

Juhlijoille on yleensä nimikoitu istumapaikat pöydistä. Perinteisesti miehet ja naiset pyritään sijoittamaan istumaan vuorotellen siten, että sitsaajan vierustoverit ja vastapäätä istuva ovat vastakkaista sukupuolta. Seuralaiset ovat normaalin etiketin mukaan vierekkäin (nainen oikealla ja mies vasemmalla) tai etenkin Otaniemessä vastapäätä toisiaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. von Kügelgen, Michaela: Vet du vad gulis betyder? Ordlista till Nationen! Förlaget. 25.8.2020. Viitattu 3.9.2021. (ruotsiksi)
  2. What is student sitsfest? Jamko. Viitattu 3.9.2021. (englanniksi)
  3. Vilkuna, Janiika: Helan går!. Tiedonjyvä, 2009, nro 4, s. 18.
  4. Lapintie, Nelli: Sitsit: Näin akateemisista pönötysjuhlista syntyi snapsilaulujen terästämää bilekulttuuria Turun ylioppilaslehti. 24.10.2017. Viitattu 5.11.2021.
  5. Devos, Matieu: Cantus- A Sitsit Belgian Style WerkkoAnturi. 25.2.2014. Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta. Arkistoitu . Viitattu 21.4.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]