Sirkulaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vektorikentän sirkulaatio suljetun käyrän ympäri on .

Vektorikentän viivaintegraali suljetun käyrän yli on sen kierto[1] eli sirkulaatio (engl. circulation) tuon käyrän ympäri. Sirkulaatiota merkitään Γ:lla (iso kreikkalainen gamma-kirjain). Jos on jatkuva vektorikenttä ja on suljettu käyrä, jonka parametrisaatio on , niin :n sirkulaatio :n ympäri on integraali

[2][3]

Integraalimerkissä oleva rengas painottaa sitä, että käyrä on suljettu.

Stokesin lauseen mukaan vektorikentän kierto käyrän C ympäri vastaa vektorikentän roottorin integraalia minkä tahansa käyrän rajaaman pinnan S yli:

,

missä da on pinta-ala-alkio, joka on pintaa vastaan kohtisuora, ja jonka etumerkki määräytyy oikean käden säännön mukaisesti käyrän kiertosuunnan perusteella.

Sirkulaatio virtausmekaniikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtausmekaniikassa vektorikenttä on nesteen tai kaasun nopeus. Tällöin nopeuskentän sirkulaatio suljetun käyrän ympäri kertoo käyrän sisäpuolelle jäävien pyörteiden voimakkuudesta. Vapaan vorteksin, jonka voimakkuus on , tapauksessa nopeuskentän sirkulaatio vorteksin ympäri on

.[3]

Stokesin lausetta käyttämällä nähdään, että pyörteettömän virtauksen () sirkulaatio minkä tahansa suljetun käyrän ympäri on nolla: Merkitään käyrän rajaamaa pintaa :llä, jolloin Stokesin lauseen mukaan

.

Kutta–Žukovski-teoreema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokoneen siipeen kohdistuva nostovoima lasketaan Kutta–Žukovski-teoreeman mukaan käyttäen ilmavirran nopeuden sirkulaatiota siipiprofiilin reunakäyrän ympäri.

Virtaukseen asetettuun lieriöön kohdistuvan nostovoiman suuruus riippuu virtauksen nopeuskentän sirkulaatiosta lieriön poikkipinnan reunakäyrän ympäri:

,[4]

missä

on lieriön pituus (virtauksen sisällä oleva osa),
on ympäröivän fluidin tiheys ja
on vapaan virtauksen vauhti kaukana lieriöstä.

Miinusmerkki yhtälössä johtuu siitä, että nostovoiman suunta on 90° virtauksen suunnasta sirkulaation kiertosuuntaa vastaan.[4]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väisälä, Kalle: Vektorianalyysi, s. 62. WSOY, 1968.
  2. Adams, Robert A. & Essex, Christopher: Calculus, A Complete Course, s. 880. 8. painos. Toronto: Pearson, 2014. ISBN 978-0-32-178107-9. (englanniksi)
  3. a b White, Frank M.: Fluid Mechanics, s. 550−555. 7th Edition in SI Units. Singapore: McGraw-Hill, 2011. ISBN 978-007-131121-2. (englanniksi)
  4. a b White, s. 561