Sirkka Sinkkonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sirkka Sinkkonen
Henkilötiedot
Koko nimi Sirkka Esteri Sinkkonen
Syntynyt26. huhtikuuta 1935 (ikä 88)
Parikkala, Venäjän puolelle jäänyt osa
Kansalaisuus Suomi
Arvonimiterveyshallintotieteen professori (emerita)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (VTK, VTM 1966), Johns Hopkins University (Ph.D. 1973)
Instituutti Kuopion yliopisto
Tutkimusalue hoitotiede

Sirkka Esteri Sinkkonen (s. 26. huhtikuuta 1935 Parikkala, Venäjälle luov. alueella[1]) on terveyshallintotieteen professori emerita, Kuopion yliopiston ensimmäinen naisprofessori ja Oulun yliopiston ja Åbo Akademin kunniatohtori.[2]

Sinkkonen vaikutti merkittävästi terveydenhuollon hallinnon, terveystaloustieteen ja hoitotieteen koulutuksen aikaansaamiseen ja kehitykseen Suomessa. Häntä pidetään ”Hoitotieteen äitinä”, joka aloitti terveydenhuollon hallinnon koulutuksen silloisessa Kuopion korkeakoulussa vuonna 1975. Hänen jäädessään eläkkeelle Kuopion yliopistosta vuonna 1999 hoitotiedettä opetettiin Suomessa viidessä yliopistossa.

Sinkkosen toiminnan taustavaikuttimia ovat olleet naisvaltaisen hoitotyön arvostuksen kohottaminen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Sinkkosen keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet johtaminen, terveyspalvelujen ja erityisesti hoidon laatu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö ja integrointi.

Sinkkosen akateeminen ura vaati huomattavaa tahdonvoimaa ja sitkeyttä. Hänen lapsuuteensa kuului Karjalan kodin menettäminen talvisodan päättyessä sekä evakkomatka Somerniemelle, joka on nykyisin osa Someroa. Sinkkonen joutui kasvattilapseksi vaikeisiin olosuhteisiin.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinkkonen syntyi vanhempiensa kolmanneksi lapseksi. Talvisodan päättyessä maaliskuussa 1940 jo viisilapsinen perhe joutui lähtemään junalla evakkoon.[2] Sirkka Sinkkonen joutui 7-vuotiaana kasvattikotiin ja kävi vain sota-ajan kolmevuotisen supistetun kansakoulun. Kasvattikodissaan hän teki ahkerasti kotiapulaisen ja maatalon töitä 19-vuotiaaksi saakka sekä haaveili yliopisto-opinnoista ja laajan maailman näkemisestä. Kova halu opiskelemaan sai hänet lähtemään kasvattikodista vastoin kasvattivanhempien tahtoa. Hän toimi lapsiperheen kotiapulaisena Forssassa, luki oppikirjoja iltaisin ja öisin, tentti opettajille ja suoritti kahdeksanvuotisen oppikoulun yksityisoppilaana neljässä vuodessa. Syksyllä 1956 hän muutti Helsinkiin Suomi-yhtiön vakuutusvirkailijaksi, jatkoi iltaisin oppikouluopintojaan ja suoritti tenttejä Mäkelänrinteen yhteiskoulussa.

Sirkka Sinkkonen suoritti ylioppilastutkinnon yksityisoppilaana Someron yhteiskoulussa vuonna 1959.[1] Valtiotieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnon hän suoritti Helsingin yliopistossa vuonna 1966.[1] Kaikki yliopisto-opintonsa hän rahoitti töitä tekemällä. Professorit Erik Allardt ja Heikki Waris kehottivat lahjakasta opiskelijaansa hakemaan ASLA Fulbright -stipendiä jatko-opintoihin Yhdysvalloissa.

Sinkkonen opiskeli ja toimi tutkijana vuosina 1968–1971 Johns Hopkinsin yliopistossa, jossa hänen tohtorinväitöksensä (PhD.) hyväksyttiin vuonna 1973.[1] Hän toimi Helsingin yliopiston valtio-opin dosenttina vuodesta 1978.

Työurallaan Sinkkonen oli Helsingin yliopiston virkaatekevä valtio-opin apulaisprofessori vuosina 1971–1973 ja lääketieteellisen tiedekunnan kansanterveystieteen laitoksen sosiologian apulaisprofessorina syyslukukauden 1973.[1]

Varsinaisen elämäntyönsä Sinkkonen teki Kuopiossa, jonka korkeakoulun suunnitteluprofessoriksi hänet kutsuttiin vuoden 1974 alusta lähtien. Hän toimi Kuopion yliopiston terveyshallintotieteen professorina vuosina 1979–1999 sekä laitoksen johtajana ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina sekä Kuopion yliopiston vararehtorina 1981-1984.

Sinkkosen 340 nimikettä käsittävä julkaisuluettelo sisältää muun muassa kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja sekä oppikirjoja. Hän on toiminut lukuisissa kansainvälisissä ja kotimaisissa luottamustehtävissä, esimerkiksi International Political Science Associationin (IPSA) hallituksen jäsenenä vuosina 1974–1976, International Federation of Social Science Organizations (IFSSO) hallituksen jäsenenä vuosina 1986-1988, European Healthcare Management Association hallituksen jäsenenä 1994-1996.

Esimerkkejä kotimaisista luottamustehtävistä: Suomen Akatemian valtion lääketieteellisen toimikunnan jäsenyys 1974-1979, Yhteiskuntatieteellisen toimikunnan puheenjohtajauus ja Tieteen keskustoimikunnan jäsenyys 1986-1988, Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tutkimusjaoston jäsenenä 1981–1993, Suomen edustajana EU:n korkeakoulu- ja tiedepoliittisessa alakomiteassa vuosina 1995–1999 sekä Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenenä (kesk.) vuosina 1980–2008.

Sinkkonen vaikutti vahvasti Minna Canthin merkityksen esiintuomiseen sekä hänen liputuspäivänsä aikaansaamiseksi, joka toteutui vuonna 2007. Vuosina 1981, 1982 ja 1984 hän järjesti Kuopion yliopistolla Minna-symposiumeja, jotka käsittelivät sukupuolten tasa-arvoa naisnäkökulmasta, naisen asemaa maataloudessa ja naisen asemaa työelämässä. Vuonna 1985 Kuopiossa hän toteutti yhdessä suomalaistaustaisten amerikkalaisten naisten kanssa Workshop on Minna Canth. Minnesotan yliopistossa vuonna 1986 ja Kuopiossa kesällä 1987 järjestettiin vielä Reunion of Sisters -konferenssit. Symposiumien esitykset ilmestyivät julkaisuina (1-4).

Hän on intohimoinen kirjallisuuden harrastaja sekä kuvataiteen ja musiikin suuri ystävä.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirkka Sinkkosen elämäkerta "Piiasta professoriksi - Sirkka Sinkkonen ja palava tahto" (Into Kustannus) ilmestyi maaliskuussa 2022. Tekijä Minna Kettunen.

Sirkka Sinkkosella on 340 julkaisua, joista tässä poimintoja:

  • Diakonissan rooli. Sosiologia 1967:1:13-19.
  • Tehokkuus ja demokratia sairaalaorganisaatiossa. Sairaanhoidon Tutkimuslaitos, no 3, 1969.
  • Sinkkonen, Sirkka & Heiskanen, Ilkka. The Need for Information Within a Health Care System. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksen tutkimuksia. 27/1972.
  • Marital Happiness in the Modern and Traditional Marriage. Publications of the University of Kuopio. Community Health - Series A:1:1975.
  • Laakso ,Markku, Sinkkonen, Sirkka. Käsikauppalääkkeiden käyttö itsehoidon muotona. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 1979:16 Vuosikerta ss.163-177.
  • Sinkkonen, Sirkka & Haavio-Mannila, Elina. ”Naisliikkeen heijastuminen kansanedustajien lainsäädäntötoiminnassa: Mies- ja naiskansanedustajien 1907-1977 valtiopäivillä tekemien aloitteiden vertailu.” Politiikka 1980:2:101-117.
  • Naiset terveydenhuollon ja lääketieteen valtarakenteessa. Nainen ja lääketiede. (Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan seminaari Helsingissä 25.-26.1.1982.) Valtioneuvoston kanslian monisteita 1982:1.  
  • Kunnalliset tasa-arvotoimikunnat. Lähtökohtia uuden poliittisen ilmiön tutkimiseen. Politiikka 1982:XXIV:4:331-347.
  • Naisjohtaja johtaa toisin. Teoksessa Toisenlainen tasa-arvo. Toim. Sirkka Sinkkonen ja Eila Ollikainen. Kustannuskiila Oy. Kuopio 1982.
  • Hoitotiede I. Oppikirja. Kustannuskiila Oy 1983. Kuopio.
  • Naiset ja kunnallispolitiikka. Teoksessa Keskeneräinen kansanvalta. Naiset Pohjoismaiden politiikassa. Haavio-Mannila, Elina ym. (toim.). Pohjoismaiden ministeriöneuvosto, Oslo 1983:131-170. Teos on julkaistu kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Unesco on julkaissut teoksen nimellä "Unfinished Democracy - Women in Nordic Politics". Pergamon Press 1985.
  • Sinkkonen, Sirkka, Kinnunen, Juha ja Paunonen, Marita. Osastonhoitajien johtamistyylit ja hoitohenkilökunnan työtyytyväisyys. Suomen Kaupunkiliitto. Julkaisu 355, Helsinki 1986.
  • Sinkkonen, Sirkka ja Nikkilä, Juhani. Suomen terveydenhuollon hallinto. Oppikirja. WSOY-SHKS 1988.
  • Sinkkonen, Sirkka & Hänninen-Salmelin, Eva. Women In Public Administration in Finland. Teoksessa Women and Public Administration. International Perspectives, edited by Jane H. Bayes. Simultaneously issued by the Haworth Press Inc. and under the same title, as special issue of the journal of Women & Politics, Volume 11, Number 4, 1991. Rita Mac Kelly, Editor.
  • Sinkkonen, Sirkka ja Kinnunen, Juha. Arviointi ja seuranta julkisella sektorilla. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 1994. ISBN 951-780-901-8. Käytetty myös oppikirjana.
  • Hoitotyön johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Teoksessa Sirpa Salo & Seppo Leisti (toim.) Muutos ja johtajuus. Näkökulmia terveydenhuollon murrokseen. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1994.
  • Sinkkonen, Sirkka & Hornetz, Klaus (Hrsg.) Kranken- und Gesundheitspflege in Finnland und Deutschland. Frankfurt am Main: Mabuse-Verlag 1995. ISBN 3-929106-15-9.
  • Sinkkonen, Sirkka & Kinnunen, Juha. Terveystieteiden eriytymisprosessi, terveyshallintotieteen identiteetti ja suhde lähitieteisiin. Hoitotiede 1999:11:6: 311–324.
  • Sinkkonen, Sirkka  & Lorensen, Margarethe. 2002 Management and Leadership Competencies: Conceptual analysis and theoretical validation of the questionnaire used in the study. In Lorensen ym. (toim.). Knowledge an skills requirements for nurse leaders in the primary health care services in the Nordic countries. Det Medisinske Fakulteit. Institutt for sykep-leievitenskap Universitetet i Oslo. Dokumentserie nr. 1, 2001. 11-27. 
  • Rissanen, Sari & Sinkkonen, Sirkka (toim). Hoivayrittäjyys. Oppikirja. PS-Kustannus Juva 2004.
  • Sinkkonen, Sirkka & Taskinen, Helena. Hoitotyön johtamisen juuria etsimässä. Hoitotiede 2016:28:62-77.
  • Sinkkonen, Sirkka, Taskinen, Helena, Rissanen, Sari. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi ja johtaminen. Teoksessa Rissanen Sari & Lammintakanen Johanna. Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Sanoma pro 2017.
  • Sinkkonen, Sirkka, Taskinen, Helena & Lammintakanen, Johanna. Hoitotyön johtamiskoulutus Suomessa 1900-luvun alusta vuoteen 1965. Hoitotiede 2018: 30: 2: 91-105.
  • Sinkkonen, Sirkka & Taskinen, Helena. 2020. Ensimmäisten ylihoitajattarien moninaiset roolit. Pro Terveys, 2020:1,12–13.
  • Toisenlainen tasa-arvo (toim. Sirkka Sinkkonen ja Eila Ollikainen, Kustannuskiila Oy 1982)
  • Entäs nyt emäntä (toim. Sirkka Sinkkonen, Eila Ollikainen ja Erkki Ryynänen, Kustannuskiila Oy 1983)
  • Se on kaikki kotiinpäin (toim. Sirkka Sinkkonen ja Eila Ollikainen, Kustannuskiila 1985)
  • Toward Equality - Proceedings of the American and Finnish Workshop on Minna Canth (Sirkka Sinkkonen and Anneli Milén eds, Publications of the University of Kuopio 1986).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 3 elokuuta 2021), s. 679View and modify data on Wikidata
  2. ↑ a b Lankolainen, Eeva: Ihanat ja itsepäiset Savon Sanomat. 7.3.2014. Viitattu 8.3.2021.


Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sirkka_Sinkkonen&oldid=21185913”