Erik Allardt

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erik Allardt vuonna 1962.

Erik Anders Allardt (s. 9. elokuuta 1925 Helsinki)[1] on suomalainen sosiologi ja akateemikko. Hän toimi Helsingin yliopiston sosiologian professorina vuosina 1955–1991. Allardt on Suomen ja Pohjoismaiden tunnetuimpia yhteiskuntatieteilijöitä ja kansainvälisesti menestyneimpiä tutkijoita.[2] Hän on välittänyt Suomeen niin amerikkalaisen, skandinaavisen kuin ranskalaisenkin sosiologian lähestymistapoja.

Allardt valmistui ylioppilaaksi vuonna 1943, valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 1947 ja lisensiaatiksi vuonna 1952. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1956 Helsingin yliopistosta. Hän aloitti uransa Helsingin yliopiston assistenttina, jona toimi vuosina 1948–1953. Vuosina 1955–1958 hän oli virkaa tekevä professori ja vuodesta 1958–1991 sosiologian professori. Vuosina 1969–1970 hän oli myös valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani. Allardt oli Åbo Akademin kansleri vuosina 1992–1994.[1]

Vuosina 1970–1980 Allardt oli Suomen Akatemian tutkijaprofessori. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat olleet yhteiskunnan rakenne ja sen muuttuminen, poliittinen radikalismi, hyvinvointi sekä kielelliset vähemmistöt.[2]

Erik Allardtin isänpuoleinen isoisä oli kirjailija ja koulumies Anders Allardt ja täti kirjallisuudentutkija Karin Allardt-Ekelund, jonka puoliso oli runoilija ja taidemaalari Ragnar Ekelund. Erik Allardtin äidinisä oli kielentutkija Ivar Heikel.

M. A. Numminen opiskeli sosiologiaa Allardtin johdolla ja on säveltänyt musiikkia tämän teksteihin.[3]

Erik Allardt sai CIA:n salahanke MKULTRA-rahoitusta Human Ecology Fund -peiteorganisaation kautta.[4]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allardt valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1971.[5] Hän on ollut Academia Europæan jäsen tämän tiedeakatemian perustamisvuodesta 1988 lähtien.[6] Allardtille myönnettiin akateemikon arvonimi vuonna 1995. Hän on myös Uppsalan yliopiston kunniatohtori. Allardtille on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi.

Allardtille myönnettiin Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran (ETMU) tunnustuspalkinto vuonna 2004 merkittävästä työstä etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen kysymysten parissa.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miljöbetingade differenser i skilsmässofrekvensen (1952)
  • Social struktur och politisk aktivitet (1956)
  • Om sosiologiska teoriers och förklaringarnas natur (yhdessä Tor Hartmanin kanssa) Helsinki: Suomen filosofinen yhdistys, 1956.
  • Nuorison harrastukset ja yhteisön rakenne (yhdessä P. Jartin, F. Jyrkilän ja Y. Littusen kanssa). Porvoo: WSOY, 1958.
  • Sosiologia (yhdessä Yrjö Littusen kanssa). Porvoo: WSOY, 1961.
  • Yhteiskunnan rakenne ja sosiaalinen paine. (2. painos 1966. 3. painos 1971). Porvoo Helsinki: WSOY, 1964.
  • Förankringar (1970)
  • Att ha, att älska, att vara: om välfärd i Norden (1975)
  • Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07405-5.
  • Christian Starckin kanssa: Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta: Suomenruotsalaiset vertailevasta näkökulmasta. Pohjautuu tekijöiden Ruotsissa 1981 julkaistuun teokseen Språkgränser och samhällsstruktur: Finlandssvenskarna i ett jämförande perspektiv. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10713-1.
  • Sosiologia 1 (1983)
  • Samhället Finland (1987 )
  • Jan-Magnus Jansson: ett multiporträtt. Helsinki: Schildts, 1989. ISBN 951-50-0447-0.
  • Bondtur och kulturchocker: en intellektuell självbiografi (1995)
  • Suunnistuksia ja kulttuurisokkeja. Suomentanut Jaana Koistinen. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13978-9.
  • Svenska på stan: en attitydundersökning / Stadin ruotsi: asennetutkimus. Helsinki: Svenska Finlands folkting, 2000. ISBN 952-9700-39-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on 2011, s. 47–48. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
  2. a b Alestalo, Matti: Allardt, Erik (1925 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.6.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Matikainen, Katja & Soininen, Miia: Kontakti 40 vuotta. Kontakti, 1999, nro 1, s. 10. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 16.5.2015.
  4. Price, David H.: “Buying a Piece of Anthropology, Part One: Human Ecology and Unwitting Anthropological Research for the CIA.” Anthropology Today 3/2007 (23. vsk.), s. 8-13. PDF.
  5. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
  6. List all members by country (Jäsenyysvuosi kohdassa Finland: katso lisäksi Jäsenen oma sivu: Erik Allardt) Academia Europaea - the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 18.5.2017. (englanniksi)
  7. ETMU-palkinto: Aiemmat palkinnot Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura. 2015. Viitattu 22.10.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alestalo, Matti: Allardt, Erik (1925–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.6.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.