Sinkkisälpä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sinkkisälpää

Sinkkisälpä (ZnCO3) eli smithsoniitti on tärkeä sinkkimalmimineraali, joka esiintyy sulfidimalmien yhteydessä. Se oli sinkin pääasiallinen raaka-aine 1880-luvulle saakka, jolloin sinkkivälke korvasi sen.[1]

Sinkkisälpä on väriltään usein vihreä, mutta väri vaihtelee muun muassa valkean, harmahtavan ja keltaisen välillä. Kidejärjestelmä trigoninen, viiru valkoinen. Kiilto on lasinen tai helmiäismäinen. Sinkkisälvän kovuus on 4–4,5 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 4,4–4,5 g/cm³.[2]

Sinkkisälpää esiintyy muun muassa Australiassa (Broken Hill), Kreikassa (Laurium), Puolassa (Bytom ja Tarnowskie Góry), Ranskassa (Chessy), Italiassa (Sardinia), Espanjassa, Namibiassa (Tsumebi), Meksikossa (Ojuelan kaivos) ja Yhdysvalloissa (Leadville, Colorado).[1][2]

Sinkkisälvän nimitys smithsoniitti tulee James Smithsonista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Smithsonite. Mineral Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.7.2016. (englanniksi)
  2. a b David C Cook & Wendy L. Kirk: Mineraalit ja jalokivet, s. 130 Smithsoniitti. Thaimaa (painopaikka): Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta smithsoniitti.