Sinkkisälpä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sinkkisälpää

Sinkkisälpä (ZnCO3) eli smithsoniitti on tärkeä sinkkimalmimineraali, joka esiintyy sulfidimalmien yhteydessä. Se oli sinkin pääasiallinen raaka-aine 1880-luvulle saakka, jolloin sinkkivälke korvasi sen.[1]

Sinkkisälpä on väriltään usein vihreä, mutta väri vaihtelee muun muassa valkean, harmahtavan ja keltaisen välillä. Kidejärjestelmä trigoninen, viiru valkoinen. Kiilto on lasinen tai helmiäismäinen. Sinkkisälvän kovuus on 4 - 4,5 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 4,4 - 4,5 g/cm³.[2]

Sinkkisälpää esiintyy muun muassa Australiassa (Broken Hill), Kreikassa (Laurium), Puolassa (Bytom ja Tarnowskie Góry), Ranskassa (Chessy), Italiassa (Sardinia), Espanjassa, Namibiassa (Tsumebi), Meksikossa (Ojuelan kaivos) ja Yhdysvalloissa (Leadville, Colorado).[1][2]

Sinkkisälvän nimitys smithsoniitti tulee James Smithsonista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Smithsonite. Mineral Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.7.2016. (englanniksi)
  2. a b David C Cook & Wendy L. Kirk: Mineraalit ja jalokivet, s. 130 Smithsoniitti. Thaimaa (painopaikka): Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta smithsoniitti.