Sigyn

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo museolaivasta. Muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Sigyn kesällä 2021.
Sigyn keväällä 2018 siirrettynä kunnostettavaksi Ruissalon telakalle.

Sigyn on vuonna 1887 rakennettu kauppalaivana toiminut puinen kolmimastoparkki. Sigyn on maailman viimeinen puurakenteinen kauppalaiva, joka on purjehtinut valtameriliikenteessä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sigyn on rakennettu Göteborgissa Ruotsissa vuonna 1887. Alus rakennettiin kuljettamaan puutavaraa, ja se ehti purjehtia valtamerillä ensimmäiseen maailmansotaan asti. Se kuljetti puutavaran lisäksi muun muassa hiili- ja viljalasteja. Alus teki monia onnistuneita valtameripurjehduksia, mutta havereiltakaan se ei välttynyt. Joulukuussa 1913 Sigyn joutui pahaan haaksirikkoon. Se telakoitiin, ja aluksen takilointi muutettiin helppokäyttöisemmäksi barkentiiniksi. Alus myytiin vuonna 1927 Ahvenanmaalle, mistä Åbo Akademin säätiö osti sen museolaivaksi vuonna 1939.

Museolaivana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoitunakin alusta huolletaan ja korjaillaan jatkuvasti. Edellinen suurkorjaus tehtiin vuosina 1998–2001, jolloin muun muassa aluksen runkoa kunnostettiin laajalti. 1970-luvulla tehty parkkitakila uudistettiin lähes kokonaan. Nykyinen takila on pääosin lehtikuusta.

Åbo Akademin säätiö ja Turun kaupunki perustivat vuonna 1993 Museoalus Sigynin säätiön. Vuonna 1994 valmistui Sigynille oma uiva telakka, joka tukee aluksen runkoa sen kelluessa vedessä. Telakka sai nimen Loke. Loke ja Sigyn hinattiin Ahvenanmaalle, missä alusta korjattiin vuosina 1998–2001. Asiantuntijoiden mukaan korjaus oli erittäin ajankohtainen, sillä muutaman vuoden kuluttua Sigyn olisi saattanut hajota omaan painonsa alla.

Museoparkki Sigyn oli Turussa Aurajoen rannassa osana Forum Marinumin näyttelyä, johon kuuluu myös muita museoaluksia, kuten Suomen Joutsen, Tykkivene Karjala ja Miinalaiva Keihässalmi. Sigynin omistava säätiö ei kuulu Forum Marinumiin, jolla on oma säätiönsä.

Laivaa on viime vuosina kunnostanut ympärivuotisesti kahdesta kolmeen työntekijää. Kunnostustöihin on kuulunut muun muassa keulapakan ja keulakannen uudistaminen. Viimeisin valmistunut kunnostushanke oli peräkajuutan kunnostus, jossa kajuutan päällä oleva kansi ulkoseinineen uusittiin. Kesällä 2009 on kunnostettu paapuurin puoleista reelinkiä ja skantäkkiä. Keula- eli fokkamaston raa'at ja prammitanko on laskettu alas kunnostusta varten huhtikuussa 2010. Sigyn hinattiin Ruissalon telakalle 8. toukokuuta 2018 kunnostettavaksi. Tarkoituksena oli uusia laivan kaaret ja kylkilankut sekä valmistaa takilan osat. Laivan oli määrä olla telakalla kaksi vuotta.[2] Takaisin Aurajokeen Varvintorin edustalle se siirrettiin 20. toukokuuta 2020. Tämän jälkeen kunnostustyöt jatkuivat vielä takiloinnin osalta.[3] Sigyn oli jälleen avoinna yleisölle vuonna 2021 heinäkuun ajan.[4]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mitat
    • Pituus 46,2 m
    • Leveys 9,3 m
    • Syväys 3,7 m
    • Isomaston korkeus noin 32 m
    • Purjepinta-ala noin 1 000 neliömetriä
  • Ei apumoottoria
  • Ei höyrykäyttöisiä vinssejä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Parkki Sigyn 07.05.2008. Forum Marinum. Arkistoitu 16.12.2009. Viitattu 17.11.2009.
  2. Sigyn siirretään Ruissaloon telakalle kahdeksi vuodeksi Aamuset. 5.4.2018. Arkistoitu 8.5.2018. Viitattu 8.5.2018.
  3. Sigyn palasi Aurajokeen Ruissalon telakalta Turun Sanomat. 20.5.2020. Viitattu 10.8.2021.
  4. Museolaiva Sigyn avautuu tänään yleisölle kolmen vuoden tauon jälkeen Turun Sanomat. 1.7.2021. Viitattu 10.8.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]