Sferokobaltiitti
Sferokobaltiitti | |
---|---|
Kataloniasta löydetty sferokobaltiitti. |
|
Luokka | Karbonaattimineraali |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | CoCO3 |
Molekyylipaino | 118,94 g/mol |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | Yleisimmin tumman magentanpunainen; pinkki, punainen; pintamuutoksen vuoksi myös harmaa, harmahtavan punainen, ruskea, ruskeanpunainen tai sametinmusta. |
Kidejärjestelmä | Trigoninen |
Lohkeavuus | Epäselvä lohkeavuus 1011-pinnalla |
Kovuus Mohsin asteikolla | 3–4 |
Ominaispaino | 4,13 (mitattu), 4,214 (laskennallinen) |
Optiset ominaisuudet | |
Optiset ominaisuudet | Yksiakselinen (-) |
Kiilto | Lasikiilto |
Taitekerroin | nε = 1,60, nω = 1.885 |
Kahtaistaitto | 0,255 |
Pleokroismi | O = violetinpunainen, E = ruusupunainen |
Viiru | Punainen |
Läpinäkyvyys | Läpikuultava |
Lähteet | |
Sferokobaltiitti on kobolttikarbonaattimineraali, jonka kemiallinen kaava on CoCO3. Puhtaassa muodossaan se on tyypillisesti ruusunpunainen, mutta epäpuhtaiden näytteiden väri voi vaihdella vaaleanpunaisesta sametinmustaan. Se kuuluu trigoniseen kidejärjestelmään.
Löytyminen ja esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sferokobaltiitti kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1877 koboltti- ja nikkelisuonissa Danielin kaivoksessa Schneebergin alueella Erzgebirgen vuoristossa, Saksin vapaavaltiossa Saksassa. Nimi tulee kreikan sanasta pallo (σφαῖρα, sphaîra) ja koboltti, jotka viittaavat sen tyypilliseen asuun ja kemialliseen koostumukseen.[1] Sferokobaltiittia esiintyy harvinaisena aksessorisena mineraalina hydrotermisissä kobolttipitoisissa mineraaliesiintymissä roseliitin, erytriinin, annabergiitiin sekä kobolttipitoisen kalsiitin ja dolomiitin seurassa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Spherocobaltite www.mindat.org. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b Anthony, John W., Bideaux, Richard A., Bladh, Kenneth W. & Nichols, Monte C.: Sphaerocobaltite (PDF) Handbook of Mineralogy. 2005. Chantilly, Yhdysvallat: Mineralogical Society of America. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)