Kalsiitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kalsiitti (CaCO3) eli kalkkisälpä on kalsiumkarbonaattia. Se on karbonaattiryhmän mineraaleista yleisin.lähde?

Kalsiitin kidejärjestelmä on trigoninen. Kiteet ovat hyvin yleisiä ja saattavat olla hyvinkin monimuotoisia. Kalsiitin yleisin kidemuoto on suippo, kuusisärmäinen pyramidi, jonka joka toinen kulma on terävämpi. Kalsiitti on väriltään useimmiten valkoinen, mutta saattaa joskus olla kellertävän, punertavan tai sinertävän valkoinen.[1] Joskus väri on myös harmaata tai jopa mustaa. Kiilto on lasikiilto ja viirun väri on valkoinen. Epäpuhtaudet saattavat aiheuttaa värillisenkin viirun. Kovuus on 3 Mohsin asteikolla[2] ja ominaispaino on 2,6–2,8 g/cm³.lähde?

Kalsiitti muodostaa yksinään kivilajin, kalkkikiven. Kalsiitin ollessa ainoana päämineraalina, kyseessä on kalsiittinen kalkkikivi eli kalsiittikivi. Kalsiittia esiintyy yleensä kallioiden raoissa ja onkaloissa.[1] Suomessa sitä esiintyy ainakin Lohjalla (Tytyrin kaivos), Särkisalossa, Kolarissa, Paraisilla, Lappeenrannassa ja Kerimäellä.[1]

Raaka-aine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalsiittista kalkkikiveä käytetään erityisesti sementin sekä raudan, teräksen ja lasin valmistuksessa. Selluloosan keitossa sitä voidaan käyttää kemikaalina. Maa- ja metsätaloudessa kalkkikiveä käytetään happamuuden poistoon sekä ravinteena.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Geologia.fi: Kalsiitti
  2. Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, s. 325. Otava, 1988. 951-1-10136-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalsiitti.