Semjon Tšistjakov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Semjon Tšistjakov
Henkilötiedot
Syntynyt7. elokuuta 2001 (ikä 22)
Jekaterinburg, Venäjä
Kansalaisuus  Venäjä
Jääkiekkoilija
Lempinimi Chizi[1]
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 180 cm
Paino 81 kg
Seura
Seura Avangard Omsk
Sarja KHL
Pelinumero 66
Pelaajaura
Pääsarjaura 2020–
NHL-varaus 117. varaus, 2019
Nashville Predators

Semjon Olegovitš Tšistjakov (ven. Семён Олегович Чистяков; s. 7. elokuuta 2001 Jekaterinburg, Venäjä) on venäläinen jääkiekkopuolustaja, joka edustaa KHL-seura Avangard Omskia.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšistjakov on Sputnik Nižni Tagilin kasvatti. Hän siirtyi juniorina sittemmin Traktor Tšeljabinskiin, josta Tšistjakov siirtyi kesken kauden 2016–2017 Salavat Julajev Ufaan. Kaudella 2017–2018 hän debytoi Tolpar Ufan joukkueessa Venäjän nuorten sarja MHL:ssä.[2]

Nashville Predators varasi Tšistjakovin neljännellä kierroksella 117. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2019. Kauden 2019–2020 hän pelasi kokonaan MHL:ssä, jossa hänen seuransa vaihtui kesken kauden Tolpar Ufasta Omskije Jastrebyyn.[2] Kaudella 2020–2021 Tšistjakov debytoi Avangard Omskin KHL-joukkueessa. Hän teki KHL-debyyttinsä 25. syyskuuta 2020 Kunlun Red Staria vastaan. Tšistjakov sai ottelussa jääaikaa 16.15 minuuttia ja hän keräsi teholukeman –1.[3]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa:  Venäjä
Miesten jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 2019 jääkiekko
Hlinka Gretzky Cup
Pronssia Pronssia Edmonton 2018 jääkiekko

Tšistjakov pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2021, jolloin hän toimi Venäjän varakapteenina. Valmennus valitsi Tšistjakovin joukkueensa turnauksen yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta.[2]

Tšistjakov pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2019, jolloin hän voitti hopeaa. Tšistjakov toimi Venäjän varakapteenina. Valmennus valitsi hänet joukkueensa turnauksen yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta. Tšistjakov valittiin myös Yhdysvaltoja vastaan pelatun alkulohkon ottelun päätteeksi Venäjän ottelun parhaaksi pelaajaksi.[4] Hän pelasi myös alle 18-vuotiaiden Hlinka Gretzky Cupissa vuonna 2018, jolloin Tšistjakov voitti pronssia. Hän pelasi samana vuonna myös World Junior A Challengessa,[2] joka päättyi kultaan.[5]

Venäjän A-maajoukkueessa Tšistjakov on pelannut neljä ottelua tehden yhden maalin.[2] Hän pelasi kolme ensimmäistä A-maaotteluaan vuoden 2020 Karjala-turnauksessa, jonne Venäjä lähetti alle 20-vuotiaiden maajoukkuepelaajista kootun joukkueen. Tšistjakov teki näin ollen A-maajoukkuedebyyttinsä 5. marraskuuta 2020 Helsingin Hartwall Arenalla turnauksen isäntäjoukkue Suomea vastaan. Hänet merkittiin Venäjän kakkospuolustajapariin Šakir Muhamadullinin viereen.[6] Tšistjakov sai ottelussa myös syöttöpisteen oltuaan kakkossyöttäjänä Jegor Afanasjevin tekemään ylivoimamaaliin.[7]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM Turnaus O M S Pist. RM
2017–2018 Tolpar Ufa MHL 16 1 4 5 18 3 0 1 1 0
2018–2019 Tolpar Ufa MHL 32 1 10 11 20 7 0 1 1 29 U18 7 2 0 2 2
2019–2020 Tolpar Ufa MHL 16 3 8 11 31
Omskije Jastreby MHL 11 1 9 10 2 4 0 1 1 0
2020–2021 Avangard Omsk KHL JMM 7 0 3 3 2
3 kautta yhteensä MHL 75 6 31 37 71 14 0 3 3 29

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Semen Chistyakov (@chizi_15) • Instagram photos and videos
  2. a b c d e f Semjon Tšistjakov Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. Game summary: Avangard - Kunlun RS khl.ru. 25.9.2020. KHL. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)
  4. BEST PLAYER OF THE GAME SELECTED BY THE TEAM (pdf) iihf.com. 28.4.2019. IIHF. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)
  5. Game Summaries hockeycanada.ca. 15.12.2019. Hockey Canada. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)
  6. RUS - FIN (Line Up) stats.swehockey.se. 5.11.2020. Svenska Ishockeyförbundet. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)
  7. RUS - FIN (6-2) stats.swehockey.se. 5.11.2020. Svenska Ishockeyförbundet. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)