Sarsanvirta
| Sarsanvirta | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Kangasala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) |
| Laskujoki | ei ole [1] |
| Järvinumero | 35.713.1.024 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 86,1 m [1] |
| Rantaviiva | 1,409 km [2] |
| Pinta-ala | 1,65 ha [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Sarsanvirta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sarsanvirta [1] tai myös Sarsanuoma [2] tai vain Sarsa on Pirkanmaalla Kangasalla Kangasalan keskustaajaman lähellä sijaitseva pitkänmuotoinen lampi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lammen pinta-ala on 1,7 hehtaaria ja se on 700 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Lammella on jokimainen muoto ja se sijaitsee osittain peltoalueella, aivan Kangasalan keskustaajaman kaakkoispuolella. Rantaviivan pituus on 1,4 kilometriä ja rannat ovat vain muutaman kiinteistön ja vapaa-ajan asunnon vaikutuspiirissä.[2][1][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarsanvirta sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueeseen (35.71), jonka Roineen alueeseen (35.713) lampi kuuluu. Vedenpinnan korkeus on 86,1 metriä mpy. Lammella ei ole tulo-ojia eikä laskuojia.[1][4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarsa on ollut aikoinaan Vesijärven, Längelmäveden ja Pälkäneveden yhdessä muodostaman laajemman järven lasku-uoma Roineeseen. Sen varrella Huutijärvellä oli kivikaudella tärkeitä asuinpaikkoja. Sarsan luusua sijaitsi Vääksynsalmessa ja laskupaikka lahdenpohjukassa, joka on nykyään Säkkölänjärvi. Sarsanvirran juoksu loppui 10. kesäkuuta 1604, kun Pälkäneveden ja Mallasveden välinen maakannas petti runsaslumisen talven jälkeen 15 kilometriä Sarsasta kaakkoon Pälkäneellä. Siellä Hykiänpuron kasvanut virtaus kulutti puron pohjaa ja syvensi sitä niin, että vesi ryöstäytyi valtavaksi koskeksi, jota kutsuttiin Kostianvirraksi. Seuraavien viikkojen aikana Längelmäveden pinta aleni noin kolme metriä, Pälkäneveden pinta vieläkin enemmän, ja Ihariin, näitä yhdistäneen entisen salmen paikalle, muodostui Iharinkoski, jossa vesi virtasi nyt Längelmävedestä Pälkäneveteen. Iharinkoski rauhoittui vielä 1830 tapahtuneen Kaivannon kanavan onnettomuudessa, joka laski Längelmäveden pintaa puolitoista metriä.[5]
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 on Sarsan ympäristö metsää ja Vääksynsalmen alue niittymaata. Lammen pohjoispäässä sijaitsee kartassa torppa ja Joutsiniemen kartanon ympärillä on hieman peltomaata.[6]
Vuoden 1953 peruskartassa on Sarsanuoman ympärillä peltomaata ja metsää. Säkkölänjärven lahti, joka on Sarsan entinen uoma, ulottui vanhalle harjua pitkin kulkeneelle tielle. valtatien 12 linjaus katkaisee myöhemmin lahden pään omaksi lammeksi.[7][8]
Sarsan uomasta on jäänteinä jäljellä Sarsanuoma, sen eteläpuolella sijaitseva Säkkölänjärven kuuluva pitkä lahti ja sen yläpuolinen pitkä lampi, sekä kaksi lampea ennen Vääksynjokea. Lammet ovat nimeltään Kyläjärvi ja Sepänjärvi [7]. Vääksynjoki on jäänne matalaksi jääneestä Vääksynsalmesta, jossa sijaitsee nykyään myös Pohtionlampi.[1][5]
Kirjailija Sakari Pälsi on sijoittanut historiallisen romaaninsa Kova Mies ja Nimetön tapahtumat Sarsan maisemiin.lähde?
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Sarsanvirta, Kangasala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.9.2017.
- ↑ Sarsanvirta, Kangasala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Sarsanvirta (35.713.1.024) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.9.2017.
- ↑ a b Mäntylä, Jorma: Sarsan maisema mullistui yhdessä yössä Tiede-lehti 4/2004. 2004. Viitattu 30.9.2017.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050734.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 30.9.2017) suomi
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2141 02 Kangasala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 30.9.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2141 02 Kangasala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 30.9.2017)
