Samoilovo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Samoilovo
Само́йлово

Samoilovo

Koordinaatit: 59°30′29″N, 34°15′22″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Boksitogorskin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 471,47 km²
Väkiluku (2012) 1 600











Samoilovon kunta Boksitogorskin piirin kartalla.

Samoilovo (ven. Само́йлово) on kylä ja maalaiskunta Leningradin alueen Boksitogorskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Pikaljovon itäpuolella 40 kilometriä Boksitogorskista koilliseen. Kylässä on 141 ja kunnassa 1 600 asukasta (vuonna 2012)[1].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samoilovon kunnan pinta-ala on 471,47 neliökilometriä. Se rajoittuu Boksitogorskin Bolšoi Dvorin, Pikaljovon, Boksitogorskin, Borin, Anisimovon ja Jefimovskiin kuntiin sekä Leningradin alueen Tihvinän piiriin.[2] Pinta-alasta 75,3 % on metsää, 18,1 % maatalousmaata, 2,5 % teollisuusaluetta, 2,3 % asuinaluetta ja 1,7 % vesistöjä[3].

Pinnanmuodostukseltaan seutu on kumpuilevaa tasankoa, jolla kohoaa Tihvinän selänne[4]. Tärkein joki on Tihvinänjoki. Kunnan pohjoisosan joet kuuluvat Javosman kautta Paksujokeen laskevan Retešan ja eteläosan joet Tšagodan altaisiin. Järviä ovat Ozerskoje, Britomlja ja Velje.[5] Hyötykaivannaisiin kuuluvat kalkkikivi, turve, sapropeeli, savi, hiekka, sora ja mineraalivärit[6].

Kunnan hallinnollinen keskus on Samoilovon itäpuolella sijaitseva Sovhoznyin taajama[7]. Sen lisäksi kuntaan kuuluu 28 kylää ja muuta asutusta: Dubrova, Finikovo, Gorka, Grigorkino, Karpovskaja, Kazjonnoje Selo, Koli, Koskovo, Okulovo, Osinovka, Pakšejevo, Plutino, Podborovje, Rjazanski Šljuz, Samoilovo, Sara, Selivanovo, Sliziha, Sytšovo, Tšudtsyn kylä ja asemataajama, Ugol, Velje, Verhovje, Volodino, Zahoži, Zamošje ja Zarutševje. Suurimmat keskukset ovat yli 700 asukkaan Sovhoznyi ja noin 450 asukkaan Koli.[1]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi kulkee Uuden Laatokankaupungin ja Vologdan välinen maantie A114 sekä Olhavan ja Vologdan välinen rautatie, jolla on Kolin asema. Kylistä on linja-autoyhteydet Pikaljovoon, Jefimovskiin ja Boksitogorskiin. Rautatieasemalla pysähtyvät Babajevon ja Pietarin väliset paikallisjunat.[8]

Talous perustuu metsäteollisuuteen. Tärkein tuotantolaitos on Tšudtsyn kylässä sijaitseva Mayr-Melnhof Holz Jefimovskin puunjalostustehdas. Lisäksi louhitaan sementin valmistukseen käytettävää kalkkikiveä. Maataloutta edustaa 18 yksityistilaa, asukkaiden palstaviljelmät ja kalankasvatuslaitos. Huomattavia työllistäjiä ovat erilaiset palvelut.[9]

Sovhoznyin taajaman palveluihin kuuluvat alakoulu, kulttuurikeskus, kirjasto, lääkintäasema, posti ja joukko kauppoja. Julkisia palveluja on myös Kolissa. Maantien varrella on huoltoasemia ja kahviloita.[10]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnasta on löydetty kolme keskiaikaista hautapaikkaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu 1700-luvulla – 1800-luvun alussa rakennettu Samoilovon tsasouna.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Projekt, s. 61.
  2. Projekt, s. 16.
  3. Projekt, s. 31.
  4. Projekt, s. 21.
  5. Projekt, s. 19.
  6. Projekt, s. 23.
  7. Projekt, s. 16, 26.
  8. Projekt, s. 94-95.
  9. Projekt, s. 51–55, 68.
  10. Projekt, s. 72–73.
  11. Projekt, s. 38.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]