Salosaari (Ruokolahti)

Salosaari

Sijainti	Ruokolahti Etelä-Karjala Suomi
Vesialue	Saimaa: Haapavesi, Suur-Saimaa
Korkein kohta	133 m mpy.
Pinta-ala	26 km²

Väestö

Asukasluku	yli 1 000
Asutuskeskukset	Ukonsalmi, Valttila, Ravalinmäki, Anteroisenmäki, Jaakkola, Suikkala

Salosaari on saari varsinaisen Saimaan kaakkoisosassa Suur-Saimaan ja Haapaveden välissä Ruokolahdella Etelä-Karjalassa.

Maantietoa

Salosaari on 9,3 kilometriä pitkä, 6,1 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 26 neliökilometriä. Saari on V-kirjaimen muotoinen johtuen Suikkalanniemestä, joka on 4,6 kilometriä pitkä. Niemen ja saaren pääosan väliin jää kapea Kouvolanlahti. Salossaaren suurin leveys ilman niemeä onkin vain 3,3 kilometriä. Saari sijaitsee Haapaveden kaakkoispuolella niin, että saaren itäpuolella sijaitsevat Ukonsalmi ja etelässä Kaijaniemenselkä, ja luoteispuolella Ravalinsalmi. Salmen eteläosan kapeikkoa kutsutaan Suikkalansalmeksi ja se eteläpuolella aukeaa Suur-Saimaan Imatran edustan saaristoa. Vastaavan vesistörajan Kaijaniemenselältä Suur-Saimaaseen muodostaa Kaukopään tehtaiden rakentama pengertie ja portti, jolla säädellään vedenvirtauksia Haapavedelle ja takaisin.

Haapavesi on melko saaretonta vesialuetta. Salosaaren luoteispäässä sijaitsevat Salonpäänsaaret ja Javanto pienten luotojen kera. Myös Ravalinsalmessa on pieniä luotoja. Kaijaniemenselällä sijaitsee kallioinen Hämeensaari, pieni sekin. Suuremmat lähisaaret löytyvät Imatran edustan saaristosta. Salosaaren eteläpuolella, Suikkalanniemen ja pääsaaren välisen lahden edustalla, sijaitsee Kytönen. Se on suojeltu saari, jonka seuralainen on Viitanen. Kytösen länsipuolella Suikkalanniemen päässä on Oritsaari ja Kytösen itäpuolella Vatavalkama. Tämän seuralaisia ovat Tattarsaaret, Haukkasaari, Hirvisaari ja kauempana kaakossa on vielä Kaipaansaari. Näiden saarten eteläpuolella sijaitsee Kalliosaari, jonne on tieyhteys Imatran kaupungin rannalta.

Saari vaikuttaa maastokartalta katsoen loivapiirteiseltä saarelta, mutta silläkin on korkeuseroja aiheuttavia maaston pinnanmuotoja. Saaren korkein kohta sijaitsee saaren koillisrannassa Kampparissa.. Se kohoaa 133 metrin korkeuteen mpy. eli huipun korkeusero Saimaaseen on 57 metriä. Muita korkeita kaikkoja ovat Veismäki, Mikkelmäki ja Ketterinmäki.

Saarella on vain muutama järvi tai lampi. Suurin on Kyläjärvi (46 ha), joka sijaitsee saaren kaakkoisosassa Anteroisenmäen vieressä. Sen laskuoja Järvioja laskee länteen päin Niittylahden rantaan. Järven rantaa rajautuu ojittamaton luonnontilainen suo . Ukonsalmen sillan vieressä oleva Ukonlampi (4 ha) on entinen lahti, joka on padottu tiepenkereellä syvään laaksoonsa. Mäen päällä sijaitseva Koiralampi (2 ha) on luontainen lampi, joka laskee Ukonlampeen. Se sijaitsee korkeammalla kuin muuta lammet. Lähellä saaren eteläosaa on Kaljaniemenselkään laskeva nimetön lampi, joka on pehkunnostosuolle 1990-luvulla padottu lampi . Eteläkärjessä Laurinniemessä on yksityinen kaatopaikka, jonka altaat voidaan lukea saaren vesistöihin.

Salosaaren itärannan asutus kuuluu mukaan Ruokolahden keskustaajamaan, jota kutsutaan myös Rasilaksi vaikka suurin osa keskustaajamasta on Rautialan kylän alueella. Saarella on paljon omakotitaloasutusta ja asukasluku on yli tuhat henkeä. Salosaaresta on tieyhteys länteen Äitsaarelle ja siitä edelleen Härskiänsaarelle ja lossilla Mietinsaarelle. Salosaaressa sijaitsee laskettelukeskus FreeSki Matikkalan kylän lähellä.

Historiaa

Senaatin kartaston karttalehti eteläpäästä (vuodelta 1898).

Vuonna 1918 julkaistussa Imatran seudun taloudellisessa kartassa on merkittynä Anteroisenmäen kohdalla laaja peltoaukea, jonne on piirretty 9 maataloa (Suurkylä). Tästä kaakkoon Sepänmäessä oli kahden ja Kaijanniemessä oli kolmen maatalon kylä. Ravalinmäen peltoaukea ulottui järvenrantaan asti ja sitä viljeli kuusi maataloa. Saaren pohjoisosissa oli laajoja peltoja, joita viljeli muutama talo. Näitä oli Jaakkolassa, Pulkinniemessä ja Ronkolanmäellä. Suikkalanniemen puolivälissä oli raivattuna niemen poikkipeltomaata, joka oli suojattu vastakkaisilla järvenrannoilla maapadoilla. Nämä peltomaat ovat nykyään metsämaata. Suurkylän ja Sepänmäen peltoaukeat olivat yhdistyneet vuonna 1946 julkaistussa kartassa. Ne kylät, jotka sijaitsevat Rasian kohdalla, ovat pääosin lopettaneet toimintansa ja niiden mailla on nykyään asuinalueita.

Suikkalan tanssilava

Vuoden 1971 peruskartassa on Suurkylän yhteyteen kylätielle rakennettu kunnalliskoti, lastenkoti ja lomakoti. Ensimmäiset omakotitalot on rakennettu Suurkylästä rantaan vievän tien varteen Vaittilaan. Ukonsalmen siltaa ei vielä ole ja salmen ylitys tehtiin lossilla. Saaren lossirannassa oli kauppa. Saaren eteläkärkeen Mustikkaniemeen oli rakennettu pengertie Kaukopään tehtaiden itäpuolelta 1969. Härkäniemessä sijaitsi tehtaiden jäteallas. Seuraavassa peruskartassa vuodelta 1983 oli tehtaiden käytössä toinenkin jäteallas. Se oli rakennettu Töröniityille saaren eteläosan länsirannan läheisyyteen. Kaljaniemen peltomaat on metsitetty 1970-luvun lopulla. Ukonsalmen luona oli rakennettu lisää omakotitaloja, vaikka yhteydet kirkonkylään toimivat lossin varassa. Ukonsalmen silta valmistui keväällä 1986. Vasta vuoden 1992 kartassa on silta merkitty jälkipainoksena ja samalla on moniin kohtiin lähdetty laajentamaan uusia asuinalueita.

Katso myös

• Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista