Sallan autosavotta
Vuosina 1934–1939 Sallan–Kuusamon seudulla oli suuria savottoja joiden yhteydessä käytettiin ensimmäistä kertaa laajassa mittakaavassa kuorma-autoja puiden kuljetukseen. Niillä alueilla joilta puut tulivat vesistöt virtasivat itään päin joten uittoon ei voitu turvautua heti alussa vaan puut täytyi saada vedenjakajan yli Kemijoen vesistöön.
Talvella 1934–1935 Kemi- ja Veitsiluoto-yhtiöillä oli yhteinen savotta Kuolajärvellä, Aholanvaaran, Niemelän ja Oulangan alueilla. Hakkuut suoritettiin valtaosin Metsähallituksen mailla. Puut kuljetettiin autoilla vedenjakajan yli Kemijärven jäälle ja ajossa oli aluksi 30 ja lopulta jo 60 kuorma-autoa joista aina 45 oli samanaikaisesti ajossa. Kuljetusmatka oli enimmillään 60–65 kilometriä ja auton kuorma oli keskimäärin 250 kuutiojalkaa (10 tonnia) ja enimmillään 416 kuutiojalkaa (13 tonnia). Kaikkiaan kuljetettiin 112 000 tukkipuurunkoa eli noin 200 000 tukkia. Autojen lastauksessa käytettiin hyvällä menestyksellä Ruotsista hankittuja kiramoita.
Seuraavan kerran autokuljetuksia käytettiin talvella 1936–1937 kun Kemi- ja Veitsiluoto-yhtiöt järjestivät Metsähallituksen Sallan hoitoalueen sekä Hautakylän ja Aholanvaaran jakokuntien metsissä 100 000 tukkipuurungon (noin 175 000 tukkia) savotan. Ajossa oli enimmilään 40 autoa ja tukit ajettiin 30–65 kilometrin matka Kemijärven Suomulahden jäällä sijainneeseen puutavaralanssiin. Savottaa varten rakennettiin 30 kilometriä talviautoteitä. Autojen keskimääräinen kuorma oli nyt 300 juoksukuutiojalkaa ja suurimmat kuormat olivat 450 juoksukuutiojalkaa. Talven aikana ajettiin myös 667 juoksukuutiojalan ennätyskuorma Jaakko Vaaran puoliperävaunullisella GMC-kuorma-autolla. Lastauksessa käytettiin enimmäkseen kiramoita mutta puita lastattiin myös miesvoimin.
Samana talvena ruotsalaisella Töre-yhtiöllä oli 100 000 tukkirungon savotta Sovajärvellä. Tässä savotassa tukit aiottiin kuljettaa telaketjutraktorin vetäminä Livojoelle mutta tämä ei onnistunut ja niinpä tukit jouduttiin kuljettamaan autoilla 90 kilometrin matka Kemijärven Suomulahden jäälle jolloin kuljetuskustannukset nousivat suuriksi.
Talvella 1937–1938 Kemi- ja Veitsiluoto-yhtiöillä oli taas yhteinen savotta Metsähallituksen Tuntsan hoitoalueella ja Vuorikylän sekä Kurtin jakokuntien metsissä. Savotassa hakattiin 260 000 tukkipuurankoa ja lisäksi pinotavaraa sekä ratapölkkyjä. Puut kuljetettiin Kuolajärven jäälle ja ajossa oli nyt 60 autoa ja kuljetuksia varten rakennettiin 110 kilometriä talviautoteitä. Ajettujen tukkian määrä oli noin 500 000 mutta keskimääräinen kuorma jäi 250–300 juoksukuutiojalkaan matkan varrella olleiden jyrkkien mäkien takia. Kuormien lastaukset tehtiin valtaosin kiramoiden avulla ja talviteiden auraukseen käytettiin Caterpillar-puskutraktoria joka veti Nuortin konesavotan ajoilta peräisin ollutta yhdistettyä auraa ja tiehöylää. Saman talven aikana Kemi- ja Veitsiluoto-yhtiöt kuljettivat myös muualta Sallan alueelta Kemijärven jäälle sekä Käsmänjoen latvavesille noin 150 000 tukkia. Ruotsalainen Tölefors-yhtiö ajoi lisäksi Kemijärven jäälle 25 autolla noin 50 000 tukkia.
Talvella 1938–1939 Sallan Isoselän savotassa hakattiin 120 000 runkoa. Puita kuljettamassa oli 50 autoa ajomatkan ollessa keskimäärin 40 kilometriä. Savotan aikana kuljetettiin myös 638 juoksukuutiojalan (noin 20 tonnia) ennätyskuorma jälleen GMC-puoliperävaunuautolla. Seuraavana talvena 1939–1940 oli Kemi- ja Veitsiluoto-yhtiöiden tarkoitus järjestää 300 000 tukkirungon savotta Metsähallituksen mailla Rajajoosepin ja Luttojoen välillä. Tukit oli määrä kuljettaa autoilla tilapäisiä talviteitä pitkin Saariselän yli Luttojärvelle. Tämän savotan valmistelut ehdittiin aloittaa syksyllä 1939 mutta se ei kuitenkaan toteutunut talvisodan puhjettua marraskuun lopulla 1939. [1]
Autokalustona käytettiin muun muassa GMC, Terävänokka-Volvo, Tykkipyörä-Diamond Reo ja Chevrolet-kuorma-autoja. Tukkien lastaamisessa autoihin käytettiin ns. kiramoa eli lastauslaitetta. Suurin yhdellä kerralla kuljetettu tukkikuorma oli 68 tukkia kuorman tilavuuden ollessa lähes 637 kuutiojalkaa.[2]
Artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mobilisti-lehti 1/1997
- Vetku(VeteraaniKuorma-auto)-lehti 1/2005
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Peräpohjolan tukkityömaat - Suomen Klondyke. Lumisten erämaiden halki kiidätetään tukkikuormat autoilla Venäjän rajalta Kemijoen vesistöön, Helsingin Sanomat, 22.01.1938, nro 20, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- "Lanttu-Leenat" syrjäyttävät "kauhatouhun" tukkisavotoilla. Sallassa Euroopan suurin savotta, Helsingin Sanomat, 20.02.1938, nro 49, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot