Sairausvakuutus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sairausvakuutus on vakuutus, joka korvaa yksityisen kansalaisen sairauden hoidosta aiheutuvia kuluja, kuten lääkärinpalkkioita, tutkimus- ja hoitokustannuksia sekä lääkemenoja. Sairauden lisäksi sairausvakuutuksesta korvataan usein myös raskauden ja synnytyksen aiheuttamia kustannuksia.[1] Useimmissa maailman maissa sairausvakuutusjärjestelmä on lakisääteinenlähde? ja valtion kansalaisilleen verotuloja vastaan tarjoama, mutta voi perustua myös yksityisten vakuutusyhtiöiden ja vapaaehtoisten vakuutusten käyttöön kuten Yhdysvalloissa.

Sairausvakuutus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Suomessa asuvat ihmiset kansalaisuudesta riippumatta, on vakuutettu syntymästään lähtien sairauden, raskauden ja synnytyksen varalta. Sairausvakuutus on osa sosiaaliturvaa, ja sitä hoitaa Kansaneläkelaitos. Valtion sairausvakuutuksen tarkoitus on taata jokaiselle asianmukainen hoito varallisuudesta riippumatta ja antaa taloudellista turvaa sairauden aikana.

Sairausvakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista, työnantajien työterveyshuollon kustannuksista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksia. Sairausvakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista. Tavoitteena on korvata väestölle osa avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä täydentää julkista terveydenhuoltoa turvaamalla väestölle mahdollisuus hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin.

Sairausvakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa. Tavoitteena on tasata lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainlomasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.

Sairausvakuutus maksaa:

  • korvausta sairauden, raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista iästä riippumatta, vähennettynä omavastuulla
  • päivärahaa sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta 16-64 -vuotiaille
  • äitiysrahaa ja erityisäitiysrahaa raskauden ja synnytyksen vuoksi sekä lapsen tai ottolapsen hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyysrahaa

Lakisääteinen sairausvakuutus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakisääteinen sairausvakuutus on sairauden tai terveydentilaa alentavan elämäntilanteen varalle rakennettu sosiaaliturvajärjestelmä, jolla korvataan sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyyden aiheuttama toimeentulon menetys.

Lakisääteinen sairausvakuutus maksetaan veronluonteisena maksuna palkkaverotuksen yhteydessä siten, että maksuun osallistuvat työnantaja ja työntekijä verohallinnon vahvistamin maksuosuuksin. Maksua kutsutaan sosiaaliturvamaksuksi.

Sairausvakuutuskorvauksen maksusta huolehtii kansaneläkelaitos KELA niille Suomessa oleville henkilöille, joilla on Väestörekisterikeskuksen myöntämä henkilötunnus.

Lakisääteinen sairausvakuutus astui Suomessa voimaan 1.4.1964 yhtenä viimeisimpänä maana Euroopassa ja Burman, Libyan ja Nicaraguankin jälkeen. Ruotsissa ja Tanskassa sairausvakuutus oli ollut käytössä jo 1800-luvulla.[2]

Sairausvakuutusta koskevista KELA:n ratkaisuista valitetaan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan.

Vapaaehtoinen sairausvakuutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoinen sairausvakuutus täydentää lakisääteistä sairausvakuutusta mahdollistaen laajemmat taloudelliset resurssit sairauden tai terveydentilan hoitamiseksi. Usein yrittäjille vapaaehtoinen sairausvakuutus on ainut mahdollinen sairausvakuutusmuoto, jolla korvataan sairaudesta aiheutunut työkyvyttömyyden aiheuttama toimeentulon menetys.

Vapaaehtoinen sairausvakuutuksen maksaminen poikkeaa lakisääteisestä sairausvakuutusmaksusta siten, että maksun suorittaja tekee sopimuksen sairausvakuutuksen antajan kanssa joka toimii myös sairausvakuutuksen korvauksen maksajana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kelan terminologinen sanasto – Terveyteen liittyvät käsitteet, 2010-05-21, s. 15, viitattu 9.12.2013
  2. Jorma Sipilä ja Anneli Anttonen: Miten hyvinvointivaltio muutti elämäämme?, s. 42 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. Suomalaisen arjen suuri tarina. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.