Saattokeikka
| Saattokeikka | |
|---|---|
| The Last Detail | |
 |
|
| Ohjaaja | Hal Ashby |
| Käsikirjoittaja |
Robert Towne Darryl Ponicsan |
| Perustuu | Darryl Ponicsanin romaaniin |
| Tuottaja | Gerald Ayres |
| Säveltäjä | Johnny Mandel |
| Kuvaaja | Michael Chapman |
| Leikkaaja | Robert C. Jones |
| Tuotantosuunnittelija | Michael Haller |
| Pääosat |
Jack Nicholson Otis Young Randy Quaid |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures |
| Levittäjä | Columbia Pictures |
| Ensi-ilta | 1973 |
| Kesto | 139 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Saattokeikka (The Last Detail) on vuonna 1973 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen draamakomedia. Merisotilaista kertovan tarinan on ohjannut Hal Ashby. Elokuva perustuu Darryl Ponicsanin romaaniin The Last Detail.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Billy ”Bad Ass” Buddusky (Jack Nicholson) on laivaston renttu. Billy saa ystävänsä ”Mule” Mulhallin (Otis Young) kanssa tehtäväksi kuljettaa 40 dollarin näpistysyrityksestä kiinni jäänyt Larry Meadows (Randy Quaid) laivaston vankilaan. Syy ankaraan tuomioon on se että yrityksen kohde oli Meadowsin esimiehen vaimon tukema hyväntekeväisyysyhdistys. Kun saattajat saavat kuulla että Larrylle on tiedossa kahdeksan vuoden tuomio, he päättävät järjestää Larrylle ikimuistoisen illan johon kuuluu muun muassa bordellissa käynti.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saattokeikan dialogi sisälsi niin paljon kirosanoja, että tuotantoyhtiö yritti keskeyttää tuotannon tai siirtää sen Hal Ashbyltä konservatiivisemmalle ohjaajalle.[1]
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arto Pajukallion mukaan elokuva on psykologinen henkilötutkielma, joka ruotii "armeijan perimmäistä hierarkiaa, kaksinaamaisuutta ja turhantärkeää aikaansaamattomuutta".[2]
Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen toteaa tämän ”rivosuisen rellestyksen” antavan mainioita elämyksiä ja antaa Saattokeikalle neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Scott, Amy: Hal Ashby, Hollywoodin kapinallinen (Hal). Yhdysvallat, 2018. (englanniksi). Kohdasta 32 min eteenpäin. Elokuva Yle Areenassa, katsottavissa 30.11.2022 asti.
- ↑ Arto Pajukallio, Saattokeikka kulkee armeijasta vankilaan bordellin kautta. Helsingin Sanomat 14.4.2015 s. B 24 (Archive)
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.