Saadjärven drumliinikenttä

Saadjärven drumliinikenttä (engl. Saadjärve drumlin field , vir. Vooremaa drumlin field ) on Viron Jõgevamaan ja Tartumaan maakunnissa Vooremaalla sijaitseva drumliinikenttä, jossa pitkittäiset selänteet vuorottelevat pitkien laaksojen kanssa. Pinnanmuodot ovat syntyneet viime jääkauden loppuvaiheessa Fennoskandian mannerjäätikön alla. Laaksoihin on muodostunut järviä, joiden muoto seuraa niitä ympäröiviä laaksoja. Virossa drumliineja voidaan kutsua nimellä hiidvoor.

Maantietoa

Drumliinikenttä on 997 neliökilometrin suuruinen ja se sisältää noin 120 drumliinia . Alue on 55 kilometriä pitkä ja se on luoteessa 30 kilometriä leveä ja kaakossa 15 kilometriä leveä. Drumliinit ovat ylhäältä katsottuna soikean muotoiset, sivulta katsottuna loivarinteisiä ja huipultaan kuperan muotoisia. Niiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta metristä 13 kilometriin ja leveys vaihtelee kahdesta sadasta metristä 3,5 kilometriin. Drumliinien lakipiste sijaitsee yleensä 20–40 metriä ympäröivää maastoa ylempänä. Alueen pisin drumliini on Koimulan drumliini ja että Laiusen drumliini kohoaa 60 metriä korkeana 144 metrin korkeuteen mpy. Kaakossa kentän selänteet ovat keskimäärin matalampia kuin luoteessa, huippujen jäädessä 45–85 metrin korkeuteen mpy. Vooremaa toimii Peipsijärven ja Võrtsjärven alankojen välisenä vedenjakajana. Drumliinien väliin jääneet 13 suurempaa järveä ovat virolaisittain syviä. Esimerkiksi Saadjärv on 25 metriä syvä. Kuremaa järvestä alkava Amme jõgi kerää alueelta suurimman osan pintavalumasta ja se yhtyy sen jälkeen etelässä Emajõgeen. Alueen luoteisosassa virtaava Pedja jõgi käy muutaman drumliinin välissä, pienempi Laeva jõgi tekee länsiosissa samoin ja Kullavere jõen lähteet sijaitsevat Koimula vooren pohjoispäässä. Pohjavesi on lähellä maanpintaa ja se tulee usein pintaan lukuisissa lähteissä. Kuuluisin niistä on Laiusen drumliinin lähde Siniallikas. Alue on soistuvaa havupuualuetta, jossa on myös suuria sekametsäalueita. Noin puolet maa-alasta on viljeltyä. Monet kylät ovat hyvin vanhoja. Suurin kaupunki alueella on Jõgeva.

Vooremaalle on annettu suojelustatus maisemansuojelualueena. Vuonna 1964 perustettu suojelualue kattoi 9,8 neliökilometrin alueet Saadjärven ympäriltä.

Muodostumisteoriaa

Viime jääkauden loppuvaiheessa Fennoskandian mannerjäätikkö virtasi Suomenlahden yli pohjois-luoteesta. Alueen drumliinikenttä on muodostunut mannerjäätikön virtaussuunnassa Pandiveren ylängön taakse. Drumliinit muodostuivat pienirakeisesta moreeniaineksesta eikä niissä ole suurista kivistä ja kiviaineksesta muodostuvia kerrostumia niin kuin on esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa. Ne ovat soikean muotoisina asettuneet mannerjäätikön virtaussuuntaan. Myöhemmin, kun jäätikkö on ohentunut riittävästi, on Pandiveren ylänkö kyennyt halkaisemaan virtauskielekkeen kahdeksi ylänköä kiertäväksi osakielekkeeksi. Itäpuolelle muodostui tällöin Peipsijärven altaassa virrannut kieleke ja länsipuolella toinen kielekehaara. Kummatkin haarat ovat leikanneet Pandiveren taakse pisaran muotoisen alueen, missä drumliinit säilyivät ehjinä. Drumliinien päältä ja niiden rinteiltä löytyy myös kumpumoreenimuodostumia (engl. kame fields), jotka alueelle jäänyt pysähtynyt jäätikkö jätti jälkeensä sulaessaan lopuksi pois. Kiertävien kielekkeiden kaakkoispuolelle ja mannerjäätikön reunan eteen on muodostunut lyhytikäinen jääjärvi, jonka lasku-uomat ovat leikanneet drumliinien rinteisiin jokilaaksoja. Syvin tällainen on Kudinan laakso, jolla on 26 metrin syväys.

Mannerjäätikön reunan sijaitessa Otepään asemassaan noin 14 700–14 000 vs, on Vooremaa ollut vielä jäätikön alla. Jäätikön edessä on lainehtinut Velikajan alangolle asti tulvinut Peipsin jääjärvi, jonka laskujoki virtasi Otepään ylängön eteläpuolelta Võhandu jõen jokilaaksossa. Mannerjäätikön reuna on sulaessaan kuitenkin vetäytynyt samalla pohjoisemmaksi ja se on silloin saavuttanut 14 000 vs alkaen Laeva-Piirsaar aseman. Jäätikön alta on paljastunut Vooremaan drumliinit, joiden väliin on vesi tulvinut ja jotka ovat siten muodostaneet jääjärveen saariston. Samalla, kun Peipsin jääjärvi on löytänyt Otepään pohjoispuolelta salmiyhteyden Võrtsjärven jääjärveen, on sen vedenpinta laskenut yli 10 metriä. Jäätikön reunan saavutettua Siimusti-Kaiun aseman, on vedenpinta laskenut maankohoamisen seurauksena lähes viisi metriä lisää. Tällöin on osa drumliineista yhdistyneet toisiinsa suuremmiksi saariksi tai niemiksi. Nämä tapahtumat ovat merkinneet alueen järville sitä, että jäätikön sulaessa ne ovat jääneet aluksi veden alle, mutta myöhemmin ne ovat kuroutuneet Peipsin jääjärvestä erilleen omiksi järvikseen. Ensimmäiseksi kuroutuivat pohjoisosien ja viimeiseksi eteläosien järvet.

Kansantarinoita

Kun maanviljelyn ulottui Vooremaan seudulle, avautui ihmisille maiseman säännöllisyys, suuntautuneisuus ja muut sen erityiset piirteet. Näille piirteille pohdittiin erilaisia selityksiä ja kansan tarinoissa kerrottiin Kalevipoegin kyntäneen maastossa näkyvät muodostumat. Monet muutkin Kalevipoegin tarinat ovat peräisin Vooremaalta ja sen ympäristöstä. Alueella tunnetaan kaksi muinaislinnaa, joita kutsutaan Kalevipoegin sängyiksi .

Luettelo luonnonkohteista

• Alueen drumliineja: Koimula voor, Kärde mägi, Kuremaa voor, Kallivere voror, Raigastvere voor, Nava voor, Praaklima, Saadjärve voor, Kassinurme mäed ja Laiuse voor
• Alueen järviä: Vasula järv (8,5 ha), Saadjärv (724 ha), Kaiavere järv (246 ha), Kuremaa järv (398 ha), Soitsjärv (158 ha), Elistvere järv (129 ha), Raigastvere järv (111 ha), Pikkjärv (57 ha), Prossa järv (25 ha) ja Ilmjärv (2,4 ha).

Aiheesta muualla

• Rattas, Maris & Kalm, Volli: Lithostaratigraphy and Distribution of Tills in the Saadejärve Drumlin Field, East-Central Estonia, 2001