Pedja jõgi

Pedja jõgi
Pedjan joenvertta Alam-Pedjan luonnonsuojelualueella.
Maat	Viro
Maakunnat	Tartumaa, Länsi-Virumaa, Jõgevamaa
Kunnat	Elva, Tarto, Põltsamaa, Jõgeva, Väike-Maarja
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue	Emajoen valuma-alue
Pinta-ala	2 721,7 km²
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Simuna, Väike-Maarja
	59.04246°N, 26.40197°E
Laskupaikka	Palupõhja, Elva
	58.41290°N, 26.19108°E
Yhtyy	Emajoki
Esteet	Tõrven vl, Härjanurmin pato, Painkülan vl, Jõgevan vl, Mällun pato
Sivu-uomat	Põltsamaa jõgi, Umbusi jõgi, Pikknurme jõgi, Kaave jõgi, Onga jõgi
Taajamat	Jõgeva
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	101 m
Laskukorkeus	33 m
Korkeusero	68 m
Pituus	123,5 km
Kaltevuus	0,54 m/km
Keskivirtaama	15 – 25 m³/s (MQ)
Muuta
Muualla	Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Pedja jõgi Viron Länsi-Virumaalla, Jõgevamaalla ja Tartumaalla virtaava 124 kilometriä pitkä Emajoen sivujoki, joka on Emajoen suurin sivujoki ja Viron neljänneksi pisin joki .

Maantietoa

Joki alkaa Länsi-Virumaan maakunnan eteläosissa Pandiveren ylängöllä Väike-Maarjan Simunan kylässä sijaitsevasta Katkun lähteestä (vir. Katku allikas). Joen virtaa alas Pandiveren ylängön etelälaidalla, suurin osa yläjuoksusta sijaitsee Alutagusen alangolla, keskijuoksu sijaitsee pääasiassa Vooremaalla ja alajuoksu Võrtsjärven alangolla . Katkun lähteen alla on heti Mällun myllyjärvi (vir. Mällu veskijärv), joka on padottu Pedjajokeen. Se virtaa ylängöltä alas kohti kaakkoa pääasiassa soistunutta maastoa seuraten. Pedja ylittää ensin kuntarajan ja siirtyy Jõgevan puolelle, jossa jokeen yhtyy ensin vasemmalta tuleva Imukvere jõgi ja sitten oikealta tuleva Salla jõgi. Jõgevassa joki virtaa Vooremaalla, joka on drumliinialuetta. Mutkittelevaa jokea on täällä oikaistu, jolloin rinnakkaisuomien väliin jää metsä- tai suosaaria.

• 
  Mällun myllyjärvi heinäkuussa 2014.
• 
  Suurin saari Jõgevan pohjoispuolella.
• 
  ... ja saaren patoallas (Jõgeva veskijärv).
• 
  Jõgevan kartano sijaitsee jokisaaressa. Kuvassa kartanin testiasema.

Keskijuoksulla joenuoma on paikoin paljas, ja kallioperä on kalkkipitoista. Joki tekee 10-kilometrisen käännöksen länteen, jossa siihen yhtyy oikealta tuleva Onga jõgi. Pedja jõgea kutsutaan yläjuoksulla tähän asti myös nimellä Avanduse jõgi . Sitten joki kääntyy sen jälkeen kohti etelää ja siellä sijaitsevaa Jõgevan kaupunkia. Kaupungin pohjoispuolella joki haarautuu rinnakkaisuomiksi, joiden väliin jää saaria. Suurin tällainen saari on pinta-alaltaan 12 hehtaaria. Läntinen haara on padottu ja siinä joki on tavallista leveämpi (vir. Jõgeva veskijärv). Padon alla toimii pieni vesivoimalaitos (teho 60 kW ). Joki virtaa melko tarkkaan pohjoisesta etelään kaupungin itälaitaa seuraten. Kaupungissa se alittaa esimerkiksi Jõgeva–Mustveen välisen tien ja kaupungin eteläpuolella joki alittaa ensin Tapa–Tartto-rautatien ja seuraavaksi Tartosta Araveteen johtavan kantatien. Kaupunkialueen eteläpuolella sijaitsee Painküla, jossa sijaitsee Painkülan vesivoimalaitos (teho 95 kW ).

Painkülan alapuolella Härjanurmissa on joki padottu kolmannen kerran . Täällä sijaitsevat Härjanurmin kalanviljelyaltaat, aivan Pedjan partaalla. Valtaosa joen vedestä on ohjattu kulkemaan kala-altaiden kautta. Altaista voi itse pyytää forellia, ja paikan omistaja paistaa sen syöntikuntoon. Kahdeksan kilometri etelään sijaitsee Tõrven vesivoimalaitos (teho 120 kW) , josta on muutama kilometri Puurmannin kylään. Kylässä Pedja jõgeen yhtyy vasemmalta tuleva Kaave jõgi. Joen rannassa on myös Puurmannin kartanon rakennuksia ja puisto. Kylän eteläpuolella Pedja jõgi alittaa Tallinna–Tarto-maantien. Kylän jälkeen joki siirtyy soistuneelle Võrtsjärven alangolle, jonne on perustettu Alam-Pedjan luonnonsuojelualue.

• 
  Härjanurmen pato.
• 
  Härjanurmen patojärvi.
• 
  Painkülan pato.
• 
  Puurmannin kartanon päärekennus.
• 
  Puurmannin kartanon rantapuisto.
• 
  Uusi Pedja jõen ylittävä silta.
• 
  Pedjan koskematonta rantapuustoa.

Suojelualueella mutkittelee voimakkaasti. Täällä luonnon voimat ovat osallistuneet joen patoamiseen, sillä siellä täällä joen poikki on paksujakin puita estäen tai hidastaen kanoottien kulun. Joki on kuitenkin erinomainen melontajoki rauhallisuutensa ja kauniin luonnon johdosta. Rannat ovat paikoitellen vaikeakulkuisia eivätkä suo rantautumismahdollisuuksia kanootista. Joen ruoikoissa saattaa nähdä jopa satoja sudenkorentoja kauniina päivänä. Puurmannin jälkeen joki kaartaa kohti länttä, missä siihen yhtyy oikealta tuleva Pikknurme jõgi ja muutaman kilometrin päästä Umbusi jõgi. Alinna jokeen yhtyy samalta puolelta vielä Pedja jõen suurin sivujoki Põltsamaa jõgi. Täällä Pedja jõen uomaa seuraa ensin Põltsamaan ja Tarton välinen kuntaraja ja heti jatkoksi Viljandin ja Tarton kuntaraja. Põltsamaa jõen jälkeen on Emajoelle matkaa 4,3 kilometriä. Tätä joen osuutta kutsutaan myös Pede jõeksi ja aiemmin Paala jõeksi . Pedja jõgi yhtyy Elvassa Emajokeen noin 7 kilometriä Võrtsjärven rannasta. Joen leveys täällä on 55 metriä .

Luontoarvoja

Joessa eläviä kalalajeja ovat pikkunahkiainen, purotaimen, kirjolohi, hauki, ankerias, särki, sorva, säyne, turpa, mutu, suutari, törö, salakka, punasalakka, lahna, pasuri, rantanuoliainen, kivennuoliainen, made, kymmenpiikki, ahven, kiiski ja kivisimppu.

Valuma-alue

Yleistä

Pedja jõgi kuuluu Narvanjoen vesistöalueessa Emajoen valuma-alueeseen, joka laskee Peipsijärven ja Narvanjoen kautta Suomenlahden etelärantaan. Joen valuma-alueen pinta-ala on 2 722 neliökilometriä.

Väitetään, että Põltsamaa jõgi on pitempi ja runsasvetisempi kuin Pedja jõgi. Jos verrataan yhtymäkohdassa kummankin latvahaaran valuma-alueiden pinta-aloja toisiinsa, saadaan Põltsamaa jõelle 1 365 neliökilometriä ja Pedja jõen muulle osalla 1 357 neliökilometriä. Näiden pinta-alat ovat lähes samat, mutta kuitenkin hieman Põltsamaa jõen eduksi. Paikalliset asukkaat ovatkin kutsuneet Pedja jõen alaosaa Peda jõeksi, mikä on myös Põltsamaa jõen rinnakkaisnimi. Jatkossa kohdellaan kuitenkin Põltsamaa jõgi vesistöalueensa pääuomana, kuten virolaiset vesistöviranomaisetkin tekevät.

Pedja jõen sivu-uomia

Pedja jõen sivu-uomia on vesistöviranomaisen tietokannassa noin 40 ja niiden koko vaihtelee suuresti. Alla olevaan taulukkoon on koottu niistä suurimmat. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-alaa. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa riveittäin.

lasku-uoman nimi	pääuoman kohta	etäisyys Emajoelle	joen pituus (km)	virtaama (MQ) (m³/s)	valuma- alue (km²)	lähteet
Põltsamaa jõgi		4	136		1 365	2,–,2,1,–,1
Umbusi jõgi		21	36		154	2,–,2,2,–,2
Pikknurme jõgi		31	32		161	2,–,2,2,–,2
Kaave jõgi	Puurmani		38		142	2,3,2,2,–,2
Paduvere oja		75	8		15	2,–,2,2,–,2
Onga jõgi	Pedja	81	31		98	2,3,2,2,–,2
Koila peakraav		84	12		26	2,–,2,2,–,2
Mõra jõgi	Laiuseväljä	87	8		41	2,3,2,2,–,2
Salla jõgi		97	15		24	2,–,2,2,–,2
Imukvere jõgi		102	18		70	2,–,2,2,–,2
Karaski jõgi		116	9		32	2,–,2,2,–,2

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Keskkonnaregisteristä virtaveden omista tiedoista, 3 = Regio: Eesti teedeatlas.

Valuma-alueen järviä

Edellä mainittujen pääuomassa sijaitsevien patoaltaiden lisäksi on valuma-alueella Männikjärv, Sinijärv ja Väinjärv.

Lähteet

• Annov, Merle & Kurrel, Kadri & Lepik, Leida: Eesti teedeatlas. Tallinna: Regio, 2014. ISBN 978-9949-520-16-9 toimitus. (viroksi),(englanniksi)

Aiheesta muualla

• Pedja jõgi viib vanajõgedele(viroksi)
• Pedja, Pede... Emajõgi!(viroksi)
• Kändler, Tiit: Pedja jõgi viib vanajõgedele (käsittelee: Pedja jõen melontaa ja Emajoen suistoalueen luonne) ilm.ee. Tallinna: Loodus. Viitattu 16.1.2026. (viroksi)