Ruusumalva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruusumalva
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Malvakasvit Malvaceae
Suku: Malvat Malva
Laji: alcea
Kaksiosainen nimi

Malva alcea
L.

Katso myös

  Ruusumalva Wikispeciesissä
  Ruusumalva Commonsissa

Ruusumalva (Malva alcea) on monivuotinen ja suurikokoinen Euroopassa tavattava malvakasvi. Suomessa laji on tavallinen koristekasvi.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruusumalvan kukka.
Ruusumalva kuvattuna Carl Axel Magnus Lindmanin teoksessa Bilder ur Nordens Flora.

Ruusumalva kasvaa 50–100 senttimetriä korkeaksi. Varsi on pysty ja yläosastaan tähtikarvainen. Alempien lehtien lapa on sormihalkoinen tai -jakoinen, ylempien lehtien lapa 3–5-osainen. Lehden liuskat ovat hammaslaitaisia tai halkoisia. Ruusunpunaiset kukat ovat yksittäin lehtihangoissa. Kukkaperät ovat tähtikarvaisia. Kukan ulkoverhiö on kolmelehtinen, teriö 3–5 cm leveä. Ruusumalva kukkii Suomessa heinä-syyskuussa. Kiekkomaiset lohkohedelmykset ovat karvaisia tai kaljuja ja sileitä tai heikosti kurttupintaisia.[1]

Ruusumalvan voi sekoittaa myskimalvaan (M. moschata). Lajit voivat myös risteytyä keskenään, mutta risteymä (M. alcea × moschata eli Malva × intermedia) tuottaa hyvin vähän hedelmiä.[2]

Ruusumalva on eurooppalainen kasvilaji, jota tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa Ranskasta Puolaan. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Keski-Italiaan, Kroatiaan ja Bosniaan, pohjoisessa Pohjois-Saksaan, Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin. Satunnaisena lajia tavataan myös Baltiassa ja Venäjällä. Ruusumalva on levinnyt ihmisen mukana Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosiin.[2]

Suomessa ruusumalvaa on tavattu villiintyneenä lähinnä Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomesta, paikoin myös pohjoisempaa.[1][3]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ruusumalva on koristekasvi, jota tavataan viljelyjäänteenä tai -karkulaisena. Toisinaan se saattaa olla myös tulokaslaji.[1] Kasvupaikat ovat usein tienvarsia ja kuivia niittyjä.[2]

Ruusumalvaa viljellään yleisesti koristekasvina.[2] Muiden malvojen tapaan se on myös vanha lääkekasvi, jota on käytetty muun muassa yskänlääkkeenä ja kuhmujen hoitoon.[4] Varren kuituja on käytetty kehruussa.[2]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
  1. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 222.
  2. a b c d e Den virtuella floran: Rosenmalva (ruotsiksi) Viitattu 24.3.2011.
  3. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Ruusumalvan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 24.3.2011.
  4. Ålands flora 2010, s. 205.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]