Ruotsin geologia
Ruotsin geologia käsittelee Ruotsin geologiaan liittyviä seikkoja kuten kallioperää, maaperää ja niistä löytyviä luonnonvaroja.
Kallioperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisimpia Ruotsin geologiaan liittyviä tapahtumia oli Svekokarelideihin kuuluneen Svekofennidien vuoriston synty noin 1,9 miljardia vuotta sitten. Tämä muinainen vuoristo oli olemassa vain joitakin satoja miljoonia vuosia, koska siihen kohdistui voimakkaita eroosiota ja rapautumista aiheuttavia voimia.[1] Varhainen geologinen tapahtuma oli myös Svekonorjalainen orogenia, joka tapahtui noin 1050-920 miljoonaa vuotta sitten.[2]
Ruotsin geologiaan paljolti vaikuttavia tekijöitä ovat olleet viimeisimmän jääkauden, Veikselin jälkeiset Itämeren vaiheet. Jäätikön sulamisen alettua noin 15 000 vuotta sitten syntyi ensin Baltian jääjärvi.[3] Kun jäätikkö vetäytyi Etelä-Ruotsin pohjoispuolelle, jäätikön eteläpuolelle syntyi Närken salmi, jonka alueella nykyisin sijaitsevat järvet Vänern ja Vättern. Salmen syntymisen myötä muodostui yhteys Atlantiin, ja näin syntyi Yoldiameri. Maan kohoamisen myötä Närken salmi kaventui Sveajoeksi. Tällöin syntyi Ancylusjärvi, jonka laskujokena oli aluksi Sveajoki. Myöhemmin muodostui toinen laskujoki nykyisten Tanskan salmien kohdalle, minkä myötä Sveajoki kuivui. Myöhemmin uusi laskujoki laajentui, jolloin syntyivät Juutinrauman ja Iso-Beltin salmet, mikä johti Litorinameren syntyyn.[4]
Jääkauden jälkeen alkanut maan kohoaminen jatkuu edelleen Pohjanlahden rannikolla ja tämä seikka on synnyttänyt tiettyjä geologisia geologisia muodostumia, kuten Ruotsin rannikolla olevan Korkeanrannikon. Korkearannikko on Unescon maailmanperintölistalla, ja tähän kohteeseen on yhdistetty Merenkurkun saaristo.[5]
Maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Podsoli on vallitseva maannos maan pohjois- ja keskiosassa. Gävlestä etelään on myös savipitoista maaperää, varsinkin rannikoilla.[6]
Kaivannaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsista on kaivettu kuparia, kultaa ja rautaa keskiajalta asti.
Kiirunan rautakaivokset perustettiin 1800-luvun lopulla. Bolidenin alueella Norrlannissa on monia metalleita. Maan keskiosien kupari-, hopea- ja rautavarat on joko kaivettu jo tyhjiin tai sen, mitä on jäljellä, kaivaminen ei ole enää kannattavaa nykyisillä hinnoilla.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Muinaisen vuorijonon synty ja tuho Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark. 2023. Lauhanvuoriregion.fi, Metsähallitus. Arkistoitu 19.12.2022. Viitattu 2.8.2023.
- ↑ Trond Slangstad, Nick M. V. Roberts, Morgens Marker, Torkil S. Røhr, Henrik Schiellerup: Terra Nova Wiley online library. 3.9.2012. Viitattu 2.8.2023.
- ↑ Jää suli nykymereksi Aaltojen alla. Arkistoitu 2.8.2023. Viitattu 2.8.2023.
- ↑ Yoldiameren rantaviiva Aulangolla Wordpress.com, Maitomies. Viitattu 2.8.2023. tarvitaan parempi lähde
- ↑ Tervetuloa Korkearannikolle ja Merenkurkun saaristoon highcoastkvarken.org. Viitattu 2.8.2023.
- ↑ Sweden soil types Joint Research Centre / Forest. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Sweden: Power and resources Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.11.2023.