Rumiko Takahashi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rumiko Takahashi (jap. 高橋留美子, s. 10. lokakuuta 1957, Niigata, Japani) on japanilainen mangataiteilija. Tuottelias Takahashi on erittäin suosittu kotimaassaan, ja hänen laajoja mangasarjojaan on julkaistu paljon myös Japanin ulkopuolella. Hänen luomansa Ranma 1/2 oli keskeinen mangan läpimurrossa Eurooppaan. Hän on yksi harvoja naisia, jotka tekevät ns. shōnen-mangaa. Lajityypin pääasiallinen kohdeyleisö ovat pojat ja nuoret miehet, mutta Takahashilla on paljon myös naispuolisia lukijoita.

Uran alku ja läpimurto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takahashin ura lähti nousuun 1978, kun hän voitti kotimaassaan Shonen Sunday - lehden uusien sarjakuvataiteilijoiden kilpailun.[1] Takahashi työskenteli ensin Kazuo Umezun apulaisena. Hänen ensimmäinen oma pitkä sarjansa oli Urusei yatsura, jonka julkaiseminen Shōnen Sunday -lehdessä alkoi 1978. Komediasarja kertoo nuoren miehen rakkaudesta avaruusolentoon. Urusei yatsurasta on tehty 195-osainen televisiosarja ja kuusi anime-elokuvaa, joista Beautiful Dreamer – Vastustamattomat olennot (1984) on julkaistu myös suomeksi tekstitettynä. Kaksi ensimmäistä elokuvaa on ohjannut Mamoru Oshii.

Kansainvälinen menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajimmin tunnettu lienee 38 taskukirjana julkaistu Ranma ½ -sarja. Se oli yksi keskeisistä sarjoista mangan läpimurrossa Eurooppaan ja oli suosittu myös Yhdysvalloissa. Sarjasta tehty anime oli myös suosittu kansainvälisesti.

Komediallinen taistelusarja kertoo nuoresta miehestä nimeltä Ranma Saotome. Ranma on saanut kiinalaiseen taikalähteeseen pudotessaan kirouksen, jonka vuoksi hän muuttuu kylmän veden vaikutuksesta naiseksi. Kuuma vesi muuttaa hänet takaisin mieheksi. Sarjaa kuljettavat tästä syntyvät tilanteet sekä se, että Ranma on kihlattu Tendon perheen Akane-tyttärelle, mistä syntyy lisää sotkuja.[2]

Tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takahashin sarjojen keskeisiä aineksia ovat fantasia, monenlaiset henkiolennot ja itämaisten taistelulajien mestarit. Tarinoita kuljettavat eteenpäin romantiikka ja slapstick- sekä tilannehuumori. Shōnen-mangalle tyypilliseen tapaan mieslukijoita "lahjotaan" ajoittain alastonkohtauksilla esimerkiksi kylpylöissä. Takahashia on kritisoitu sarjojen loppuratkaisujen epämääräisyydestä ja tarinan heikosta kuljetuksesta hahmojen ollessa sinänsä persoonallisia.[1]

Hänen viimeisin pitkä sarjansa, keskiaikaiseen Japaniin sijoittuva fantasiatarina Inuyasha on 558 lukua pitkä. Sen viimeinen luku julkaistiin 2008. Pitkien sarjojen lisäksi Takahashi on julkaissut lukuisia lyhyitä töitä. Vuonna 2009 hän alkoi työstää uutta sarjaansa Rinne, jossa Sakura-niminen tyttö yhdessä Rinne-nimisen luokkatoverinsa kanssa auttavat kummituksia tuonpuoleiseen. Sarja on Takahashin tavalliseen tyyliin sekoitus toimintaa, huumoria ja romantiikkaa. Ensimmäinen osa ilmestyi Suomessa 2010.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Urusei yatsura (うる星やつら, Shōnen Sunday, 1978—1987)
  • Maison Ikkoku (めぞん一刻, Big Comic Spirits, 1982—1987)
  • 1 pondo no fukuin (One Pound Gospel) (1ポンドの福音, Young Sunday, ilmestynyt epäsäännöllisin välein 1987—2007)
  • Ranma ½ (らんま1/2, Shōnen Sunday, 1987-1996, suomeksi julkaissut Egmont 2003—2006)
  • Ningyo Series (Mermaid Saga) (人魚シリーズ, Shōnen Sunday, 1984—1994)
  • Inuyasha (犬夜叉, Shōnen Sunday, 1996-2008, suomeksi julkaissut Egmont 2005—2010)
  • Rumic World (kokoelma lyhyitä sarjoja)
  • Rumic Theater (kokoelma lyhyitä sarjoja)
  • Rinne (suomeksi Egmont 2010-2013 14 numeroa, kustantaja lopetti mangasarjojen julkaisemisen)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

  1. a b Artikkeli Anime-lehdessä 2/2014 Petri Pohjonen s. 54
  2. Takahashi Ranma 1/2 1-38 Egmont 2004-2006