Royal Exchange (Lontoo)
Royal Exchange | |
---|---|
![]() |
|
Sijainti | Lontoon City, Yhdistynyt kuningaskunta |
Koordinaatit | 51°30′49″N 0°05′14″W / 51.513611111111°N 0.087222222222222°W |
Rakennustyyppi | Rakennus |
Rakennusmateriaali | Portlandkivi |
Tyylisuunta | Uusklassismi |
Suunnittelija | William Tite (en) |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Royal Exchange on historiallinen kauppakeskus Lontoon Cityssä, Bank Junctionin itälaidalla.[1][2] Nykyinen rakennus on tyyliltään uusklassinen, ja sen suunnitteli William Tite ja vihki käyttöön kuningatar Viktoria 1844. Paikalla on ollut kaksi muutakin rakennusta, joista molemmat tuhoutuivat tulipalossa.[1] Royal Exchange suojeltiin Grade I -luokan kohteena 1950.[3]
Thomas Gresham rakennutti ensimmäisen Royal Exchangen kokoontumispaikaksi kauppiaille ja kuningatar Elisabet vihki sen käyttöön 1571. Huonotapaisina pidettyjä pörssimeklareita ei kuitenkaan päästetty aluksi rakennukseen ja he joutuivat käymään kauppaa muualla 1600-luvun ajan. Kaupankäynti osakkeilla lopetettiin rakennuksessa toisen maailmansodan myötä eikä sitä aloitettu koskaan uudelleen.[4] Nykyään rakennus toimii kauppakeskuksena, jossa on luksustuotteiden myymälöitä ja kalliita ravintoloita, esimerkiksi Fortnum & Mason.[5][6]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Royal Exchange rakennettiin vuosina 1841–1844 William Titen suunnitelmien pohjalta. Se on portlandkivellä päällystetty uusklassinen rakennus, jonka pohjapiirros mukailee kahta aikaisempaa rakennusta. Siihen kuuluu kaksi kerrosta ja arkadien ympäröimä sisäpiha.[3]
Länsijulkisivun edessä on kahdeksanpylväinen portiikki, jonka yllä kohoaa reliefein koristeltu tympanon. Portiikin takaa johtaa kolme tynnyriholvilla katettua kaarikäytävää sisäpihalle. Myös rakennuksen takapuolella on portiikki, joka koostuu neljästä puolipylväästä. Sen yläpuolella on Thomas Greshamin patsaalla ja lanternilla koristeltu torni.[3] Tornin huipulla on kullattu tuuliviiri, joka esittää heinäsirkkaa, Greshamin suvun tunnuseläintä.[4]
Rakennuksen sivustoilla ja takapuolella seinäpintaa jäsentävät pilasterit, joiden väliin jäävissä holvikaarissa on liiketiloja. Niin pohjois-, itä- kuin eteläsivustallakin on keskimmäisen holvikaaren kohdalla koristeellinen ovisyvennys. Holvikaaret muodostavat arkadin, jonka yläpuolella on mezzanino (puolikerros) ja koristeellisia ikkunoita. Rakennuksen laella on balustradin ympäröimä attikakerros.[3]
Royal Exchangen sisätiloihin kuljetaan takorautaisista porteista. Sisäpiha on kahden kerroksen korkuinen, ja sitä ympäröivät doorilaisten ja joonialaisten puolipylväiden erottamat holvikaaret; toisessa kerroksessa holvikaarien sisäpuolella on päätykolmioilla koristeltuja ikkunoita. Sisäpihaa suojaa korniisin varaan rakennettu rautarunkoinen lasikatto, ja sen lattia on päällystetty tiilillä, jotka muodostavat koristeellisia kuvioita.[3]
Vuosina 1892–1924 britannialaiset taiteilijat maalasivat sisäpihaa ympäröivien arkadien seinille yhteensä 24 seinämaalausta, jotka esittävät muun muassa ensimmäisen maailmansodan tapahtumia.[3][7] Rakennuksessa on näytteillä myös useita vanhoja veistoksia, kuten John Graham Lough’n Prinssi Albert (1841 tai 1842), Musgrave Watsonin Kuningatar Elisabet (1844), Hamo Thornycroftin Kuningatar Viktoria (1895) ja Andrew O’Connorin Abraham Lincolnin rintakuva (1930).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Heritage The Royal Exchange. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Bank Junction and Royal Exchange London Picture Archive. City of London Corporation. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Royal Exchange Historic England. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Case study: The Royal Exchange, London Grasshopper Weather Vane Dorothea Restoriations. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
- ↑ The Royal Exchange The Royal Exchange. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Dining at the Royal Exchange The Royal Exchange. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Lucy Kemp-Welch At The Royal Exchange Spitalfields Life. 11.11.2016. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)