Korniisi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korniisi (merkitty kirjaimella c) osana entablatuuria.

Korniisi (< ital. cornice, ’reuna’; m.kreik. γεῖσον, geison) eli kattolista on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablatuurin eli palkiston ylin, ulkoneva osa.[1][2][3] Korniisi sijaitsee friisin yläpuolella ja muodostaa vesikaton tai päätykolmion alareunan. Nykyarkkitehtuurissa korniisiksi kutsutaan mitä tahansa huomattavan ulkonevaa räystästä tai kattolistaa.

Leveä firenzeläistyylinen korniisi Tuulensuun talossa Tampereella.

Korniisin tehtävänä oli toimia räystäänä, joka heittää sadeveden kauemmaksi rakennuksesta. Siihen voidaan lukea sekä rakennuksen pitkien sivujen vaakasuorat kattolistat (varsinainen geison) että päätyjen vinot kattolistat (sima), jotka seurasivat päätykolmion yläreunoja. Usein korniisilla viitataan kuitenkin vain varsinaiseen geisoniin.[2][4] Korniisissa oli useita kerroksia, joista keskimmäinen sileä osa tunnetaan nimellä corona ja ylin osa joskus myös nimellä sima, mikä aiheuttaa helposti sekaannusta.[2][5][6]

Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa korniisi. Doorilaisessa pylväsjärjestelmässä päätyjen vinot simat olivat alun perin yleensä eri korkuisia ja näköisiä kuin pitkien sivujen vaakasuorat geisonit, kun taas joonialaisessa pylväsjärjestelmässä kummatkin olivat yleensä samannäköisiä. Joskus ja varsinkin korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä korniisissa saattoi olla varsinaisen geisonin alapuolella hammaslista.[2][4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: γεῖσον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b c d Cornice Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.
  3. Valkeapää, Leena (toim.): Taidehistorian sanasto (PDF) 2003. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 18.7.2009.
  4. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Geison, korniisi, korinttilainen pylväsjärjestelmä”, Antiikin käsikirja, s. 187, 276. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  5. Corona Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.
  6. Sima Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]