Rohmutokko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rohmutokko
Rohmutokko akvaariossa
Rohmutokko akvaariossa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Kehittyneet luukalat Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Gobioidei
Heimo: Rohmutokot Odontobutidae
Suku: Perccottus
Laji: glenii
Kaksiosainen nimi

Perccottus glenii
Dybowski, 1877

Rohmutokon levinneisyys. Alkuperäinen levinneisyys vihreällä, punaisilla alueilla vieraslaji.
Rohmutokon levinneisyys. Alkuperäinen levinneisyys vihreällä, punaisilla alueilla vieraslaji.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Rohmutokko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Rohmutokko Commonsissa

Rohmutokko (Perccottus glenii) on rohmutokkojen (Odontobutidae) heimoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa Perccottus ainoa laji.[2] Rohmutokko on haitallinen vieraslaji koko Euroopan unionin alueella ja kuuluu Suomen maa- ja metsätalousministeriön kansalliseen vieraslajistrategiaan.[3] Se on tehokas saalistaja ja vähentää lammikkojen alkuperäisiä sammakkoeläimiä ja muita pohjaeläimiä.[4]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohmutokon pituus on tavallisesti 10–20 senttimetriä ja enimmillään 25 senttimetriä.[4] Se voi painaa parhaimmillaan 350 grammaa.[5] Rohmutokolla on pyrstön tyvestä selkäevään 17–22 suomua.[4] Selkäevä on kaksiosainen; piikikkäässä osassa on 6–8 ruotoa ja pehmeämmässä osassa 9–11 ruotoa.[6]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohmutokkoa tavataan luonnonvaraisena Venäjällä, Kiinan koillisosissa ja Korean niemimaan pohjoisosissa. Sitä tuotiin 1900-luvulla Moskovaan ja Pietariin akvaarioharrastusta ja tieteellisiä tarkoitusperiä varten. Rohmutokko alkoi lisääntyä Pietarissa ja levisi sieltä pikku hiljaa Suomenlahdelle. Moskvajoen kautta se levisi myös Volgaan. Rohmutokkoja on myös päästetty akvaarioista luontoon ja ihmisen toiminnan seurauksena sitä tavataan nykyisin Keski-Euroopassa asti. Virosta laji havaittiin ensi kerran vuonna 2005, Suomessa ensimmäiset havainnot tehtiin varsinaissuomessa syksyllä 2022.[4][7]

Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohmutokon ravintoa ovat hyönteiset ja niiden toukat, pienet äyriäiset ja suurempana kalanpoikaset.[5] Rohmutokko saavuttaa sukukypsyyden 4–6 senttimetrin mittaisena ja voi saavuttaa 5–8 vuoden iän.[3][4] Se kutee kesäaikaan, kun veden lämpötila on 15–20 celsiusastetta. Lähes 4 millimetrin mittaiset ja 1,3 millimetrin levyiset mätimunat asetetaan esimerkiksi vesikasvin päälle ja koiras vartioi niitä.[4][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bogutskaya, N.: Perccottus glenii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  2. Species in the genus Perccottus. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
  3. a b Rohmutokko (Perccottus glenii) Vieraslajit.fi. Viitattu 2.1.2020. (suomeksi)
  4. a b c d e f Rohmutokko – Seuraava kalalaji Suomessa? Kalahavainnot. Luonnonvarakeskus. Viitattu 2.1.2020. (suomeksi)
  5. a b Rohmutokko Perccottus glenii Luontoportti. NatureGate Promotions Finland. Viitattu 2.1.2020. (suomeksi)
  6. a b Perccottus glenii (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
  7. Lammesta löytyi uusi vieraskalalaji rohmutokko – EU:n mukaan haitallisen lajin leviäminen on estettävä Yle Uutiset. 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022.