Ristivetoa
| Ristivetoa | |
|---|---|
| Aihealue | musiikki, puhe |
| Lähetysaika | helmikuu 1969 – lokakuu 1970 |
| Kieli | suomi |
| Tekijä(t) | Päivi Istala |
| Alkuperämaa |
 Suomi |
| Kanava | rinnakkaisohjelma |
Ristivetoa oli suomalainen vuosina 1969–1970 rinnakkaisohjelmalla esitetty radio-ohjelma, jota juonsi Päivi Istala. Ohjelmassa käsiteltiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita musiikin ja puheen kautta. Ohjelma lopetettiin vuonna 1970 radion ohjelmaneuvoston päätöksellä suuren huomion saattelemana.[1]
Ohjelmaa esitettiin kerran viikossa myöhään arki-iltaisin, ja lähetys kesti puoli tuntia. Istala oli suunnitellut ohjelmakonseptin yhdessä Jouko Blombergin ja Erkki Melakosken kanssa.[1]
Ohjelmaan kohdistunut kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisenä ohjelmaan puuttui keväällä 1970 RKP:n kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth, joka oli pahastunut ohjelmassa esitetystä, itäsaksalaisen ja sittemmin länteen karkotetun lauluntekijän Wolf Biermannin laulusta Kolme luotia Rudi Dutschkeen, jonka oli suomentanut Pentti Saaritsa; Rudi Dutschke oli länsisaksalainen opiskelijajohtaja, joka haavoittui vakavasti vuonna 1968 tehdyssä murhayrityksessä. Laulun kertosäkeessä viitattiin natsimenneisyyteen ja natsismin jatkumiseen Länsi-Saksassa. Ehrnrooth paheksui kyseisen sävyisen laulun esittämistä Saksaan ystävällisissä suhteissa olevan valtion radiossa ja toivoi, ettei tällainen jatkuisi.[2]
Kun Iranin šaahi Mohammad Reza Pahlavi vieraili Suomessa kesällä 1970, Yleisradiossa oli kieltänyt vierailun aikana huhu, että šaahia ei toivottu kritisoitavan vierailun ollessa käynnissä, ja Ristivetoa oli kokonaan peruttu ohjelmapaikaltaan vierailuviikolla.[1] Kun poliisi otti vierailun aikana kiinni useita šaahia vastustaneita, lähinnä uusvasemmistolaisia mielenosoittajia, Istala katsoi ohjelmassa poliisivaltion olevan Suomessa hyvällä alulla.[2]
8. heinäkuuta 1970 Istala luki ohjelmassa lukijapalautetta, jossa kirjoittaja toivoi vielä joskus kuulevansa "sotilassaappaiden tahdikkaan kummun katukiveyksellä". Istala vastasi palautteeseen ohjelmassa, että "meidän kansalliset traumamme ovat niin hirvittävät, etteivät ne ilmeisesti parannu ennen kuin sodan kokenut sukupolvi on poissa keskuudestamme." Moni ohjelman kriitikko tulkitsi Istalan toivovan nopeaa kuolemaa sotaveteraaneille.[1]
Viimeisenä pisarana oli 5. lokakuuta 1970 lähetetty asuntokysymyksiä käsitellyt ohjelma, jossa esitettiin vuokranantajat kiskureina sekä asunnonmyyjät ja tontinvälittäjät keinottelijoina; samaa teemaa oli käsitelty vastaavaan sävyyn jo aiemmin Sirkus Pasila -ohjelmassa. Yleisradion hallintoneuvoston keskustalainen jäsen, kansanedustaja Lea Sutinen sanoi Ristivetoa-ohjelman viimeisen jakson olevan ”yksipuolisuudessaan niin pöyristyttävä, että ellei toimittajaa saada aisoihin, olisi ehkä lopetettava ohjelma joksikin aikaa”.[2]
Radion ohjelmaneuvosto päätti 19. lokakuuta 1970 äänin 7–5 lopettaa Ristivetoa-ohjelman yksipuolisena ja asenteellisena. Ohjelman lakkauttamista vastustivat neuvoston vasemmistojäsenet. Lopullinen päätös Ristivedon kohtalosta siirtyi Yleisradion hallintoneuvostolle, joka vahvisti ohjelmaneuvoston päätöksen 29. lokakuuta 1970. Hallintoneuvostossa vasemmiston edustajat marssivat ulos kokouksesta tuloksetta.[2][1]
Kuuntelijoiden mielipiteitä voimakkaasti jakaneen ohjelman lopettaminen herätti suurta huomiota. Helsingin Sanomat, Suomen Sosialidemokraatti ja Hufvudstadsbladet kirjoittivat, että kriisi ohjelmasta saattaa vaarantaa jopa keskustan ja vasemmiston hallitusyhteistyön. Toimittajat ilmoittivat seisovansa Istalan takana, ja Radio- ja tv-toimittajien liitto valmistautui lakkoon. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen lähetti Päivi Istalalle lohduttavan kirjeen YK-matkaltaan New Yorkista, jossa kertoi pitäneensä ohjelmaa "yhteiskunnan epäkohtia raittiilla tavalla selvittävänä". Kirje julkaistiin myöhemmin Ilta-Sanomissa ja Istala sai kutsun Kekkosen lastenkutsuille.[1]
Yleisradion ohjelmia tuottaneen Jouko Blombergin mukaan ohjelmien kontrollointi kasvoi Ristivedon lakkauttamisen jälkeen.[1] Viihteellisten radio-ohjelmien osaston päällikkö Henrik Otto Donner sanoi lakkauttamispäätöksen rajoittaneen osaston toimintaa.[3] Istala siirrettiin ensin juontamaan Sävelradiota ja hieman myöhemmin hän sai juonnettavakseen rauhallisen Käs tässä aiheenne -musiikkiohjelman, kunnes vuonna 1971 Yleisradion juonnetut musiikkiohjelmat lakkautettiin kokonaan.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Leppänen, Veli-Pekka: Yle-poliitikot löivät mutta Kekkonen tykkäsi. Suomen Kuvalehti, 12.2.2021, nro 6, s. 42–45. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Tommila, Päiviö & Salokangas, Raimo: Yleisradion historia : 2. osa, 1949–1996 : aikansa oloinen, s. 279–281. Helsinki: Yle, 1996. ISBN 951-43-0714-3.
- ↑ Olkkonen, Tuomo: Päivi Istalan Ristivetoa lopetettiin tylysti Tiellä Sananvapauteen. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.2.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ristivetoa-ohjelma sensuurin kourissa Yle Elävä Arkisto.