Richard Järnefelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Richard Yrjänä Järnefelt (synt. Riku Rauanheimo,[1] 20. joulukuuta 1963 Espoo18. helmikuuta 2017 Las Palmas, Espanja) oli suomalainen pianisti, pianonsoitonopettaja, säveltäjä ja teologi,[2] joka työskenteli lähinnä viihdepianistina.[3] Richard Järnefeltin isoisä oli toimittaja Yrjö Rauanheimo.

19-vuotiaana pianonsoittoa opettamaan ryhtynyt Järnefelt kehitti niin sanotun kolmen työn opiskelumetodin, jossa painotetaan perinteistä nuottien tuntemusta, sointuja ja korvakuulotekniikkaa.[2] Hän piti itse metodiaan mullistavana, mutta asiantuntijoiden mukaan se oli lähinnä improvisointia, joka tuotti sujuvaa taustamusiikkia.[3] Vuonna 1999 Järnefelt pääsi Guinnessin ennätystenkirjaan soitettuaan ulkomuistista noin 3 000 kappaletta.[4] Vuonna 2006 hän paransi ennätystä noin 4 000 ja 2016 noin 6 000 kappaleeseen.[2]

Järnefelt oli ehdokkaana Veikko Vennamon valitsijamieheksi 1982 presidentinvaaleissa, ja myöhemmin SMP:n, perussuomalaisten (1999, 2011) ja Muutos 2011:n (2015) eduskuntavaaliehdokkaana sekä Urpo Leppäsen Vapaat demokraatit -liikkeen ja kokoomuksen ehdokkaana kunnallisvaaleissa.[1]

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eppur si muove, 1976
  • Slaavilainen valssi, 1977
  • Arrangement: Gloria In Excelsis Deo, 1983
  • Kulta, 1983
  • Auf der Flucht, 1985
  • Hungarian dance # 1, 1988
  • Temesvár – Timisoara, 1989
  • Arrangement: God Rest You Merry, Gentlemen, 1989
  • The Usual TV-theme, 1992
  • If There´s No-one, 1993
  • Marche funèbre, 1993
  • Can`t Stop Loving You, 1996
  • Se on Suomi - Det är Finland, 1996
  • Virren 510 alku-, väli- ja loppusoitot, 1997

  • Oot Sinä vain, 1997
  • Kaikki järjestyy, 1997
  • Hiljainen vieras, 1998
  • Isänmaa, 1998
  • Jääthän aamuuni valkenevaan, 2000
  • Ratsuväen marssi, 2001
  • Jäähyväiset, 2001
  • Lasimestarin polkka, 2002
  • Ballade pour Sanna, 2006
  • Tyttöni, 2007
  • Light Yellow Light, 2012
  • Kristallikengät, 2012
  • Knock, knock, knock, 2014
  • Simo Häyhä Waltz, 2015

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Me käymme joulun viettohon (2008)
  • Endless Love (2009)
  • Sinivalkoinen Muisto (2017)

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lyhyt opastus luovempaan soittamiseen pianolla. Suunniteltu jo jonkin verran soittaneille. Helsinki: R. Järnefelt, 1990. ISBN 952-90-2110-0.
  • Intuitiot – unohdettu voimavaramme. Richard Järnefeltin kirjoituksia aiheesta, toimittanut Ari Anttila. Espoo: Järnefelt-instituutti, 1996. ISBN 951-97490-0-4.
  • Enemmän iloa pianonsoitosta. Opi soittamaan pianoa, luovemmin, nopeammin, loogisemmin, paremmin. Espoo: Järnefelt-instituutti, 2004. ISBN 951-97490-1-2.
  • Kielipoliittisia puheenvuoroja. Marja Leena Lempinen et alii. Turku: Books on Demand GmbH, 2007. ISBN 978-952-498-016-6.
  • Irti virallisesta kaksikielisyydestä. Marja Leena Lempinen et alii. Turku: Books on Demand Gmbh, 2009. ISBN 978-952-498-776-9.
  • Kaksikielisessä Suomessa tuulee. Marja Leena Lempinen, Heikki Tala, Richard Järnefelt. Turku: Books on Demand GmbH, 2011. ISBN 978-952-498-625-0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Manninen, Antti: Richard Järnefelt on 35-vuotias viihdepianisti (maksullinen artikkeli) 22.3.1999. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.5.2019.
  2. a b c Tillaéus, Theodor: Richard Järnefelt 1963–2017 (maksullinen artikkeli) 22.4.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.4.2017.
  3. a b Lampila, Hannu-Ilari: Richard Järnefeltin ”mullistava pianokoulu” tuottaa lähinnä sujuvaa taustamusiikkia. Helsingin Sanomat, 22.5.1993, s. D13. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.5.2019.
  4. Suomalainen viihdepianisti Guinnessin ennätyskirjaan 3.11.1999. MTV3. Viitattu 1.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]