Reşit Rahmeti Arat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reşit Rahmeti Arat
Рәшит Рәхмәти Арат
Rәşit Rәxmәti Arat
Arat vuonna 1921.
Arat vuonna 1921.
Henkilötiedot
Muut nimet Ğäbderräşit Räxmätullin
Syntynyt15. toukokuuta, 1900
İske Öcem, Kazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut29. marraskuuta 1964 (64 vuotta)
Istanbul, Turkki
Puoliso Rabia hanım
Lapset 2; Süyüm, Aysu

Reşit Rahmeti Arat (tat. Рәшит Рәхмәти Арат, Räşit Räxmäti / Rәşit Rәxmәti Arat [1][2] - synt. Габдеррәшит Рәхмәтуллин, Ğäbderräşit Räxmätullin; 15 toukokuuta 1900 - 29. marraskuuta 1964) oli tataaritaustainen turkkilainen turkologi, filologi, professori, dosentti, kirjailija ja julkaisija. Hän oli arvostettu vanhan uiguurin kielen asiantuntija. Arat syntyi Venäjän keisarikunnassa ja 1930-luvusta hän vaikutti Turkissa. Arat vieraili tataariyhteisön keskuudessa Suomessa 1960-luvulla.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reşit Rahmeti Arat (ent. Ğäbderräşit Räxmätullin) syntyi Ğismätullan poikana vuonna 1900 Venäjän keisarikunnan Kazanin kuvernementissa, kylässä İske Öcem. Hän aloitti opintonsa kotikylässään ja jatkoi muualla. Vuonna 1918 Arat aloitti palveluksensa armeijassa. Hän loukkaantui tuona aikana ja joutui siirretyksi Mantšuriaan.[3][4][5][6]

1920-luvulla Arat työskenteli Saksassa. Aluksi hän opiskeli filosofiaa Berliinin yliopistossa. Hän luki tohtoriksi kielitieteilijä Wilhelm-Bang Kaupin alaisena. Hänestä tuli tieteiden assistentti Berliinin tiedeakatemiassa vuonna 1928.[4]

Arat sai vuonna 1931 valmiiksi katalogin, joka sisälsi vanhalla uiguurin kielellä kirjoitettuja tekstejä. Hänestä tuli tämän jälkeen dosentti. Arat jatkoi työskentelemällä Berliinin itäisten kielten akatemiassa pohjoisturkin kielen,- kirjallisuuden ja historian apulaisprofessorina.[4]

Vuonna 1933 Arat kutsuttiin Turkkiin, juuri perustetun Istanbulin yliopiston kirjallisuuden tiedekuntaan, jossa hän toimi professorina. Saatuaan Turkin kansalaisuuden, Räxmätullin vaihtoi nimensä muotoon Reşit Rahmeti Arat.[4]

Aratia pidetään Turkkilaisen filologian perustajana Turkissa ja vanhan uiguurin kielen asiantuntijana. Hän kirjoitti monia teoksia aiheeseen liittyen. Aratin ensimmäinen teos, Kutadgu bilig toi hänelle paljon huomiota. Se oli kolmeosainen julkaisu ja käsitti Turkin historiaa.[4]

Arat vieraili Tampereella tataariyhteisön keskuudessa vaimonsa Rabian kanssa 1960-luvulla.[7] Heillä oli kaksi tytärtä; Süyüm (s. 1931) ja Aysu (s. 1935).[4]

Reşit Rahmeti Arat kuoli 29. marraskuuta vuonna 1964 Istanbulissa. Tämän jälkeen, akateemikko Osman Fikri Sertkaya julkaisi Aratin julkaisemattomat teokset.[4][8]

Aratin teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zur Heilkunde der Uiguren (Medicine in the Uighurs, 2 volumes, 1930-32),
  • Die Legonde Von Oghuz Kaghan (The Oğuz Khan Legend, 1932; with W. Bang, 1936)
  • Turkische Turfan Texte (Turkish Turfan Texts, with W. Bang and A. Von Gabain, 1934-36)
  • Vekayî / Babür’ün Hatıratı (Memoirs of Babür, 2 volumes, 1943-46)
  • Kutadgu Bilig (Wisdom of Royal Glory, 3 volumes, text 1947; translation 1959; index 1973)
  • Atabetü’l-Hakayık (Death of the Truth, 1951),
  • Türk Şivelerinin Tasnifi (Classification of Turkish Dialects, 1953)
  • Eski Türk Şiiri (Old Turkish Poetry, 1965)
  • Babürnâme (Book of Babür, 3 volumes, 1970) [3]

Kirjallisuutta aiheesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fahir İz, Arat, EI2, Suppl.
  • Muharrem Ergin, Reşid Rahmeti Arat’ın eserleri. Doğumunun 60. yıl dönümü münasebetiyle, Türk Dili ve Edebiyatı Dergisi 11 (1961), 1–10
  • Saadet Çağatay, Reşid Rahmeti Arat (15.5.1900–29.11.1964), Belleten 29 (1965), 177–93
  • Muharrem Ergin, Reşid Rahmeti Arat. 1900–1964, Türk kültürü 27 (1965), 3–16
  • Ahmet Temir, Reşid Rahmeti Arat’ın hayatı ve eserleri üzerine bir bibliyografya, Reşid Rahmeti Arat için (Ankara 1966), 19–30
  • Muharrem Ergin, Reşid Rahmeti Arat (15.5.1900–29.11.1964), Reşid Rahmeti Arat İçin (Ankara 1966), 9–14
  • Muharrem Ergin, Reşid Rahmeti Arat’ın eserleri, Reşid Rahmeti Arat İçin, (Ankara 1966), 15–28
  • Osman Fikri Sertkaya, Ölümünün 15. yıldönümünde ord. Prof. Dr. Reşid Rahmeti Arat (15.5.1900–21.11.1964) ve eserleri, Türk kültürü 18 (1980), 10–6
  • Osman Fikri Sertkaya, Sunuş, Makaleler. Cilt I (Ankara 1987), 5–15
  • Nuri Yüce, Arat, Reşit Rahmeti (1900–1964). Türk dili ve lehçeleri âlimi, Türkiye diyanet vakfı İslâm Ansiklopedisi 3 (Istanbul 1991), 336a-337a
  • Ferit Hakimcan, Kazanlı Reşit Rahmeti, İdel, 1996, 10th article
  • Mirfatih Zakiyeviç Zakiyev, ‘Törkiya aşa Tyurkologiyage (R. Aratnıŋ 100 Yıllığı uŋayeŋnan)’, İdel 2000, 5th article
  • XX Gasırnın kürenekle Türkologı Reşit Rehmeti Arat (22 İyün 2000’de galimneŋ 100 yıllığına bağışlanğan halıkara fenni konferensiye material-ları) (Kazan 2001), 252
  • Arát (Arat) Reşit Rahmeti (Rahmetullin Gabderreşit), Tatar Entsiklopedi-yase (Kazan 2008), 1:186c–187a
  • Tuncer Gülensoy, Reşid Rahmeti Arat (1900–1964), Türkiye Türkologları ve Türk diline emek verenler. 1800–1950. Türkolojinin 150. Yılı 1 (Ankara 2012), 142–7. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Арат Рәшит Рәхмәти tatarica.org. Viitattu 13.12.2022.
  2. XX ğasirniŋ kürenekle tyurkologi Rәşit Rәхмәтi Arat search.rsl.ru. Viitattu 13.12.2022.
  3. a b Reşit Rahmeti Arat Biyografya. Viitattu 21.10.2021.
  4. a b c d e f g h Sertkaya, Osman Fikri: Reşid Rahmeti Arat (tilaajille) 2016. Brill. Viitattu 21.10.2021.
  5. ТАТАР ИР-АТ ИСЕМНӘРЕ (ТАТАРСКИЕ МУЖСКИЕ ИМЕНА В АЛФАВИТНОМ ПОРЯДКЕ) magarif-uku.ru. Viitattu 7.6.2022.
  6. Musa Bigi (Га = Ğä) trt.net.tr. Viitattu 26.11.2022.
  7. Baibulat, Muazzez: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9. (s. 84)
  8. Osman Fikri Sertkaya biyografi.net. Viitattu 21.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]