Ray Allen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ray Allen
Ray Allen.JPG
Henkilötiedot
Nimi Walter Ray Allen jr.
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Syntynyt 20. heinäkuuta 1975 (ikä 41)
Castle Air Force Base, Kalifornia
Pituus 196 cm
Paino 93 kg
Pelipaikka Heittävä takamies
Sarja NBA
Pelaajaura
Seurajoukkueet
1996–2003
2003–2007
2007–2012
2012–2014
Yhdysvaltain lippu Milwaukee Bucks
Yhdysvaltain lippu Seattle SuperSonics
Yhdysvaltain lippu Boston Celtics
Yhdysvaltain lippu Miami Heat
Maajoukkueet
2000–2003 Flag of the United States.svg Yhdysvallat 18
Mitalit
Maa: Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Miesten koripallo
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Sydney 2000

Walter Ray Allen (s. 20. heinäkuuta 1975) on yhdysvaltalainen koripalloilija, joka edustaa NBA-seura Miami Heatia. Hänen pelipaikkansa on heittävä takamies. Pituudeltaan hän on 196 senttimetriä. Allen on pelannut uransa aikana myös kolmessa muussa organisaatiossa, Milwaukee Bucksissa, Seattle Supersonicsissa, sekä Boston Celticsissä. Yliopistouransa hän pelasi University of Connecticutissa. Hän on NBA:n historian parhaita kolmen pisteen heittäjiä. Hänet on valittu kymmenen kertaa NBA:n tähdistöotteluun ja hän oli voittamassa olympiakultaa vuoden 2000 Sydneyn olympialaisissa. Allen näytteli pääosaa Spike Leen elokuvassa He Got Game.

Lukio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskimmäisenä lapsena, Allen syntyi Mercedissä, Kaliforniassa. Hänen isänsä kuului armeijaan, joten Allen joutui matkustelemaan paljon. Hän vietti lapsuutensa Englannissa, Oklahomassa, Kaliforniassa ja Saksassa. Hän pääsi Hillcrestin lukioon, Etelä-Carolinaan. Hän johti lukiojoukkueensa osavaltion mestaruuteen.

Yliopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allen pelasi yliopistouransa University of Connecticutissa vuosina 1993-1996. Hänet valittiin USA:n vuoden mieskoripalloilijaksi vuonna 1995. Viimeisenä yliopistovuonnaan 1995-1996, Allen valittiin liigan tähdistöön ja hänet palkittiin konferenssinsa parhaana pelaajana. Allen lopetti yliopistouransa joukkueensa historian kolmanneksi parhaana pisteiden tekijänä (1922 pistettä). Hän teki myös koulun ennätyksen onnistuneissa kolmen pisteen heitoissa (115) yhdellä kaudella.

Allen valittiin yliopistonsa 25-henkisen vuosisadan joukkueen kapteeniksi vuonna 2001. 5. helmikuuta 2007 hänen numeronsa jäädytettiin ottelun UConn-Syracuse Orange puoliajalla.

NBA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MIlwaukee Bucks (1996-2003)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allen varattiin Minnesota Timberwolvesiin vuonna 1996 varausnumerolla 5. Valinna jälkeen Allen ja Andrew Lang vaihdettiin Milwaukee Bucksin varaukseen Stephon Marburyyn. Allen valittiin ensimmäisellä kaudellaan tulokkaiden toiseen tähdistöön. Hänen menestyksekkäin kautensa MIlwaukeessa oli kausi 2000-01, jolloin hän voitti kolmen pisteen heitto-kilpailun, hänet valittiin NBA:n kolmateen tähdistöön ja hän johdatti joukkueensa yhdessä Sam Cassellin ja Glenn Robinsonin kanssa konferenssinsa finaaliin asti, jossa Milwaukee hävisi Philadelphia 76ersille seitsemännessä pelissä.

Seattle Supersonics (2003-2007)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allen myytiin kesken kauden 2002-03 Seattleen yhdessä Ronald Murrayn ja Kevin Ollien kanssa. Lisäksi Seattle sai Milwaukee seuraavan vuoden varautilaisuuden ensimmäisen kierroksen varauksen. Milwaukee sai kaupoissa Gary Paytonin ja Desmond Masonin. Loukkaantumisten pilaaman kauden 2003-04 jälkeen Allen valittiin NBA:n toiseen tähdistöön ja hän johdatti joukkueen yhdessä Rashard Lewisin kanssa konferenssinsa välieriin kaudella 2004-05.

Kauden 2004-05 jälkeen Allen teki 5-vuotisen, 80 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen. Kaudella 2006-07 Allenin pistekeskiarvo oli 26,4 pistettä ottelua kohden. Se on hänen uransa korkein. Lisäksi hän otti 4,5 levypalloa ja syötti 4,1 koria ottelua kohden.

Seattlen aikoinaan Allen saavutti monia henkilökohtaisia saavutuksia. 12. maaliskuuta 2006, Allenista tuli 97. pelaaja, joka tekee uransa aikana 15 000 pistettä NBA:ssa. 7. huhtikuuta 2006, Allenista tuli kaikkien aikojen toiseksi eniten onnistuneita kolmeen pisteen heittoja heittänyt pelaaja. Ainoastaan Reggie Miller on hänen edellään. Pari viikkoa tämän jälkeen Allen rikkoi Dennis Scottin kymmenen vuotta vanhan ennätyksen eniten onnistuneita kolmen pisteen heittoja yhden kauden aikana.

12. tammikuuta 2007, Allen teki 54 pistettä ottelusa Utah Jazzia vastaan. Kyseessä oli Seattlen historian toiseksi suurin pistemäärä yhdellä pelaajalla ottelussa. Vähän ajan kuluttua hänelle tehtiin nilkkaleikkaus molempiin jalkoihin ja hän joutui jättämään loppukauden väliin.

Boston Celtics (2007-2012)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

28. kesäkuuta 2007 Seattle vaihtoi Allenin ja Glen Davisin (35. varaus vuonna 2007) Boston Celticsiin. Vaihdossa Seattle sai Delonte Westin, Wally Szczerbiakin ja Jeff Greenin (5. varaus vuonna 2007).

4. marraskuuta 2007 Allen saavutti 17 000:n pisteen rajapyykin kahdella ensimmäisellä kolmen pisteen heitollaan jatkoajalla Bostonin voittaessa Toronto Raptorsin 98-95. Allen heitti voittokorin kolme sekuntia ennen loppua. 13. helmikuuta 2008, Allen nimitettiin tähdistöotteluun loukkaantuneen Caron Butlerin tilalle. LeBron James palkittiin ottelun parhaana, mutta monien mielestä Allenin olisi pitänyt saada kyseinen palkinto, sillä hän teki 14 pistettä kahdessa ja puolesssa minuutissa, riistäen voiton Itäiselle konferenssille.

28. maaliskuuta 2008 Allen valittiin Milwaukee Bucksin historian kolmanneksi parhaaksi pelaajaksi, kun Bucks vietti 40-vuotisjuhliaan.

17. kesäkuuta 2008, Allen sivusi NBA:n finaalien ennätystä heittämällä seitsemän kolmen pisteen heittoa, Bostonin voittaessa NBA:n mestaruuden kukistamalla Los Angeles Lakersin 131-92 kuudennessa finaalissa.

5. helmikuuta 2009 Allen valitiin tähdistöotteluun Orlando Magicin Jameer Nelsonin tilalle. Tämä oli Allenin yhdeksäs kerta tähdistöottelussa, ja toinen kerta peräkkäin kun hänet valitaan tähdistöotteluun yhdessä joukkuekavereidensa Kevin Garnettin ja Paul Piercen kanssa.

22. helmikuuta 2009 Allen rikkoi Larry Birdin vanhan ennätyksen eniten peräkkäisiä onnistuneita vapaaheittoja, heittämällä 72 vapaaheittoa peräkkäin sisään. Birdin vanha ennätys oli 71.

Pudotuspelien 2008-09 ensimmäisellä kierroksella Boston pelasi Chicago Bullsia vastaan. Ensimmäinen peli oli Allenille vaikea, hän heitti vain yhden pelitilanneheiton sisään yhdestätoista yrityksestä. Boston hävisi ottelun kahdella pisteellä. Allen ryhdistäytyi toisessa ottelussa, ja heitti ratkaisevan kolmen pisteen heiton kaksi sekuntia ennen peliajan loppumista, tehden samalla 30 pistettä. Boston voitti ottelusarjan seitsemännessä pelissä. Konferenssin välierissä Boston kohtasi Orlandon Magicin, jossa pelasi Allenin vanha joukkuekaveri Rashard Lewis. Boston hävisi sarjan kuudennessa ottelussa.

10. joulukuuta 2009 Allen saavutti 20 000 pisteen rajapyykin.

Miami Heat 2012-2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2012 Allen teki sopimuksen Miami Heatin kanssa kieltäydyttyään kaksivuotisesta12 miljoonan dollarin sopimuksesta Boston Celticsin kanssa. Allenin ensimmäisellä kaudella Miami Heatin kanssa Allen teki keskiarvolta 10.9 pistettä peliä kohti ja pelasi 25,8 minuuttia per peli. Hänen kauden vapaaheittoprosenttinsa oli 88,6%. 25. huhtikuuta 2013 pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella kolmannessa ottelussa Allen teki NBA-uransa 322. kolmen pisteen heiton pudotuspeleissä pelatessaan entistä joukkuettaan Milwaukee Bucksia vastaan, rikkoen Reggie Millerin aikaisemman ennätyksen.

Finaalisarjan kuudennessa ottelussa San Antonio Spursia vastaan Heatin ollessa kolmen pisteen takaa-ajoasemassa Allen heitti ottelun tasoittavan kolmen pisteen heiton, kun ottelua oli jäljellä enää 5,2 sekuntia. Ottelu meni jatkoajalle. Heatin johtaessa lukemin 101-100 Allen riisti Spursin Manu Ginóbililta pallon Spursin korin alla, jonka jälkeen häntä rikottiin. Allen heitti molemmat vapaaheitot sisään, ja näin Heat voitti lukemin 103-100, venyttäen finaalisarjan seitsemänteen otteluun. Allen pelasi ottelussa 41 minuuttia. Seitsemännen ottelun Heat voitti lukemin 95-88, voittaen toisen perättäisen mestaruutensa. Allen pelasi ottelussa 20 minuuttia aloittaen ottelun penkiltä. Heat pelasi Spursia vastaan myös seuraavalla kaudella NBA-finaaleissa, mutta hävisi ottelusarjan voitoin 1-4.

Uran loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allenista tuli vapaa agentti kesällä 2014. Suurten comeback-odotusten jälkeen Allen julkisti olevansa sivussa kaudelta 2014-2015, keskittyen paremmin seuraavaan kauteen. Allen ei kuitenkaan liittynyt mihinkään joukkueeseen kaudeksi 2015-16. Heinäkuussa 2016 Allen alkoi hautoa paluuta NBA:han, ja myönsi olevansa "kiinnostunut" mahdollisuudesta pelata vielä yhdestä mestaruudesta. Elokuussa Allen neuvotteli Milwaukee Bucksin ja Boston Celticsin kanssa mahdollisesta paluusta, mutta päätti lopulta saattaa ammattiuransa virallisesti päätökseen ja jäädä eläkkeelle 1. marraskuuta 2016.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]