Ratkaisukeskeinen psykoterapia
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: mainosmainen |
Ratkaisukeskeinen psykoterapia on asiakaskeskeinen, tavoitteellinen, tulevaisuussuuntautunut, vuorovaikutuksellinen ja voimavarakeskeinen psykoterapian muoto.[1] Siinä etsitään ratkaisuja elämän pulmatilanteisiin luottamuksellisessa yhteistyösuhteessa asiakkaan ja psykoterapeutin välillä. Terapiassa muodostetaan mielikuva siitä, miten asiat ovat kun ne ovat hyvin. Terapiassa suunnitellaan tarvittavia askelia ja asiakas ottaa niitä kohti tuota tavoitettaan. Näin käytetään hyväksi tulevaisuuden vetovoimaa.[2] Asiakkaiden omilla toiveilla, ideoilla ja tavoitteilla on suuri merkitys terapiassa.
Ratkaisukeskeisesti suuntautuneet psykoterapeutit keskittyvät tukemaan asiakasta jatkamaan elämäänsä eteenpäin sen sijaan, että – kuten useissa terapiamuodoissa – suuntautuisivat etsimään ongelmia ja syitä ongelmien taustalta. Ongelmien ei nähdä olevan tiiviissä ja selvässä syy-seuraussuhteessa. Olennaisena nähdään myönteinen tulevaisuusvisio ja tavoitteiden asettaminen. Ongelmia pyritään ratkomaan asiakkaiden kanssa yhteistyössä muun muassa etsimällä uusia ratkaisuja aiempien tuloksettomien ratkaisumallien tilalle.
Ratkaisukeskeisen psykoterapian vahvuuksiin luetaan se, että se soveltuu monenlaisiin tilanteisiin, erilaisille asiakasryhmille tai sitä voidaan toteuttaa erimuotoisesti. Ajallisesti se voi olla lyhyttä tai pidempikestoista. Pääsääntöisesti terapiat ovat lyhytterapiaa, kestävät tavallisimmin vain 1–10 kertaa. Yleinen käyntimäärä on 4–6 kertaa.[2] Myönteisenä, asiakkaita kunnioittavana ja taloudellisena terapiamuotona voimavara- ja ratkaisukeskeinen terapia on lisännyt suosiotaan.[3] Ratkaisukeskeinen lähestymisen viitekehyksellä voidaan työskennellä yksilöiden, parien, perheiden, ryhmien, työyhteisöjen tai jopa kokonaisten organisaatioiden kanssa. Lähestyminen soveltuu psykiatriaan, psykologiaan, sairaanhoitoon, sosiaalityöhön, lastensuojeluun, sielunhoitoon, kouluihin, neuvoloihin ja työpaikoille.
Ratkaisukeskeisyyden erityispiirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyypillisiä piirteitä ratkaisukeskeiselle psykoterapialle on ratkaisujen etsiminen, tulevaisuusorientaatio, edistyksen huomioiminen, voimavaraistaminen, uusien näkökulmien etsiminen, ansionjako, tukijoukon mukaan ottaminen, luovuus ja selkeät yhteiset tavoitteet työskentelylle. Tässä terapiamuodossa pyritään hyödyntämään erityisesti uinuvia voimavaroja ja käytössä olevia vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Tästä syystä ratkaisukeskeistä terapiaa kutsutaan myös voimavarakeskeiseksi terapiaksi.
Yleisiä kysymyskategorioita ratkaisukeskeisessä terapiassa ovat muun muassa tavoitekysymykset, ihmekysymys, asteikkokysymykset, poikkeuskysymykset, jonkin asian jatkuvuutta edistävät kysymykset, tulevaisuuskysymykset, selviytymiskysymykset ja voimavaroihin liittyvät kysymykset.
Tapaamiset ovat yleensä kestoltansa 45–90 minuuttia. Tapaamisissa asiakkaalle voidaan antaa kotitehtäviä, joita asiakas kokeilee ennen seuraavaa tapaamista. Aina ensimmäinen yritys ei tuota tulosta, joten seuraavassa tapaamisessa tarkastellaan onnistumisia ja alueita, joilla asiakas voi kehittyä vielä eteenpäin. Ratkaisukeskeiselle filosofialle on tyypillistä, että takapakkeja ei koeta epäonnistumisina, vaan niistäkin voidaan oppia jotain. Jos asiakas kokee pärjäävänsä ilman seuraavaa istuntoa, tulevaa tapaamista ei ole edes välttämätöntä järjestää.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratkaisukeskeinen psykoterapia on lähtöisin Amerikasta. Sen historialliset juuret juontavat sosiaaliseen konstruktionismiin, systeemiteoriaan sekä perheterapiaan. 50 vuoden aikana merkittäviä vaikuttajia tämän psykoterapiamuodon kehittymisessä ovat olleet muun muassa Milton H. Erickson, Don Jackson, Paul Watzlawick ja Jay Haley. Kansainvälisesti tunnettuja ratkaisukeskeisiä terapeutteja ovat muun muassa Brief Family Therapy Centerin (Arkistoitu – Internet Archive) Steve De Shazer, Insoo Kim Berg, Elam Nunnally, Bill O'Hanlon, Eve Lipchik, Scott Miller ja Michele Weiner-Davies.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratkaisukeskeistä psykoterapiaa on tehty Suomessa 1980-luvulta alkaen, etenkin prof. Elam Nunnallyn johdolla. Nunnally kuului Brief Family Therapy Centerin tiimiin, joka loi ratkaisukeskeisen psykoterapian ydinmallin. Pioneereja Suomessa ovat myös olleet psykiatri Ben Furman, sosiaalipsykologi Tapani Ahola, VTM Peter Sundman, sekä lääkärit Sara Vataja ja Eero Riikonen.
Menetelmää kouluttavat Suomessa muun muassa yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten ja kesäyliopistojen psykoterapiakoulutusohjelmat, Helsingin Psykoterapiainstituutti ja Lyhytterapiainstituutti. Koulutukseen on hyväksytty muun muassa lääkäreitä, psykologeja, sairaanhoitajia, teologeja ja sosiaalialan koulutuksen saaneita ammattilaisia. Koulutus on kuten useimmissa muissakin psykoterapioissa kolmivuotinen ja laajuudeltaan 60 op. Koulutuksen perusteella voi hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta Valviralta psykoterapeuttinimikkeen käyttöoikeutta ja sen jälkeen Kela-korvauskelpoiseksi. Ratkaisukeskeisen psykoterapian kysyntä kasvaa koko ajan, koska asiakkaat haluavat lyhyitä, taloudellisempia, tasavertaisia ja käytännönläheisiä terapioita.lähde? Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutuksen perusteella nimikkeen käyttöoikeutta ei toistaiseksi saa[4]. Tilanteesta on meneillään useita oikeustaisteluja.
Suomalaiset ratkaisukeskeisen työtavan kehittäjät ovat vuonna 1995 perustaneet oman Ratkes-yhdistyksen.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sundman, P. & Keistinen, H.: Ratkaisukeskeinen psykoterapia, s. 816-822 ja 826 teoksessa Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.) Psykiatria. 11. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2014. ISBN 978-951-656-490-9.
- ↑ a b T. Tikkanen: Psykoterapiaopas - Monta tietä itsetuntemukseen ja iloon, s. 91-99 ratkaisukeskeinen terapia: mitkä ovat minun voimavarani. 3. painos. Helsinki: Werner Söderström Oy, Suomen mielenterveysseura, 2006. ISBN 951-0-31986.
- ↑ Ratkaisukeskeisyys pähkinänkuoressa ratkes.fi. Arkistoitu 10.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
- ↑ Miina Viljanen: Terapeuttitehdas jatkaa taistelua viranomaisia vastaan – hurjia viestejä, painostuskirjeitä ja kanteluja Suomen Kuvalehti. 6.11.2018. Viitattu 6.11.2018.
- ↑ Ratkes-yhdistys ratkes.fi. Viitattu 12.7.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tutkimuksia (Arkistoitu – Internet Archive) (ratkes.fi)
- RATKES ry. (ratkes.fi)