Rakkaudesta (Plutarkhos)
| Rakkaudesta | |
|---|---|
| Ἐρωτικός | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Plutarkhos |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | filosofia |
| Julkaistu | n. 120 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Erkki Sironen, Sampo Vesterinen |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 2005 |
| ISBN | 951-31-3274-9 |
| Sarja: Moralia | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Rakkaudesta (m.kreik. Ἐρωτικός, Erōtikos; lat. Amatorius) on Plutarkhoksen Moralia-kokoelmaan (kirja IX, 50) kuuluva kirjoitus, joka käsittelee rakkautta, erityisesti avioliittoa sekä hetero- ja homoseksuaalisen suhteen paremmuutta toisiinsa nähden.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakkaudesta Teoksen katsotaan kuuluvan Plutarkhoksen myöhäistuotantoon ja olevan kirjoitettu ennen vuotta 120. Kirjoitus on mahdollisesti kommentaari Platonin rakkautta käsitteleviin teorioihin.[1] Erään näkemyksen mukaan Plutarkhos on halunnut kirjoituksellaan häivyttää sen antiikin aikana usein vallinneen kuvan, että filosofia ja homoseksuaalisuus liittyvät toisiinsa. Näin Plutarkhos olisi pyrkinyt sanoutumaan irti Platonin näkemyksistä.[2] Teksti on säilynyt kahdessa keskiaikaisessa käsikirjoituksessa, joista kummassakin on suuri aukko tärkeässä kohdassa teoksen loppupuolella; lisäksi niissä on useita muita aukkokohtia. Teos sisältää paljon lainauksia ja viittauksia antiikin aikaisiin kirjailijoihin.[2]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Plutarkhoksen kirjoitus on muodoltaan dialogi, joka koostuu 26 luvusta. Varsinainen dialogi on sijoitettu kehyskertomukseen, jossa keskustelevat Flavianos sekä Plutarkhoksen poika Autobulos. Autobulos kertoo Flavianokselle tapahtumista, jotka sattuivat, kun hänen isänsä ja äitinsä olivat menneet naimisiin. Teoksen keskeinen henkilö on nuori efebi nimeltään Bakkhon. Häneen ovat ihastuneet sekä poikarakastaja Peisias että rikas nuori (mutta Bakkhonia vanhempi) leski Ismenodora.[3]
Dialogissa Bakkhonin ystävät ja muut paikallaolijat, joihin kuuluvat Peisias, Anthemion, Protogenes, Dafnaios, Soklaros, Pemptides, Zeuksippos sekä Plutarkhos itse, keskustelevat siitä, tulisiko nuorukaisen valita avioliitto häntä vanhemman naisen kanssa vai miesten välinen rakkaus. Plutarkhos haluaa itse puolustaa dialogillaan avioliittoa. Dialogissa avioliittoa kannattavat hänen lisäkseen Anthemion ja Dafnaios. Peisias kannattaa homoseksuaalisuutta ja haluaisi ilmeisesti pitää Bakkhonin itsellään; hänen puoltaan pitää Protogenes. Plutarkhoksen seuruetta pyydetään välitystuomariksi keskustelussa.[4]
Dialogin alkupuolella keskustellaan rakkauden luonteesta ja kahdenlaisesta rakkaudesta: Eroksesta sekä sen suhteesta Afroditeehen. Dafnaioksen mukaan poikiin ja naisiin kohdistuvassa rakkaudessa on kyse samasta tunteesta, mutta poikarakkaus on nuorempi tulokas, joka on livahtanut gymnasioneihin vasta sen jälkeen, kun nuoret alkoivat niissä riisuutua alastomiksi. Tämän Plutarkhos katsoo loukkaavan ja halventavan aviollista rakkautta, joka auttaa ihmiset kuolemattomuuteen.[5] Bakkhonin ja Ismenodoran avioliiton vastustajat puolestaan argumentoivat muun muassa, että miehen tulee varoa rikkaita naisia, ja että naisen tulee olla aviomiestään nuorempi. Tähän vastataan muun muassa sillä, että Herakleskin luovutti 33-vuotiaan vaimonsa Megaran avioon 16-vuotiaalle Iolaokselle.[6]
Kesken keskustelun siihen osalliset saavat tiedon, että Ismenodora on siepannut Bakkhonin kotiinsa. Tämä herättää keskusteluja muun muassa naisvallan vaarallisuudesta sekä rakkauden luonteesta ihmisjärkeä vahvempana intohimona.[7] Tämän jälkeen äänessä on ennen kaikkea Plutarkhos itse. Hän ylistää Erosta ja vertaa sen voimaa Afroditeehen ja Areeseen, esittelee platonilaisen Eros-teorian, puolustaa avioliittoa sekä kertoo useita esimerkkitarinoita näkemystensä tueksi.[8] Dialogin lopussa saadaan tieto Bakkhonin ja Ismenodoran hääjuhlasta. Myös Peisias osallistuu häihin iloiten.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rist, John M.: Plutarch’s ”Amatorius”: A Commentary on Plato’s Theories of Love?. The Classical Quarterly, New Series, 2001, 51. vsk, nro 2, s. 557–575. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Sironen, Erkki: Jälkisanat teokseen Plutarkhos 2005, s. 184–187.
- ↑ Plutarkhos: Rakkaudesta 1–2.
- ↑ Plutarkhos: Rakkaudesta 3.
- ↑ Plutarkhos: Rakkaudesta 5–6.
- ↑ Plutarkhos: Rakkaudesta 7–9.
- ↑ Plutarkhos: Rakkaudesta 10–13.
- ↑ Plutarkhos: Rakkaudesta 13–25.
- ↑ Plutarkhos: Rakkaudesta 26.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomennos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Plutarkhos: Rakkaudesta. Teoksessa Plutarkhos: Hellien tunteiden kirja, s. 191-193. (Suomentaneet ja selityksin varustaneet Erkki Sironen ja Sampo Vesterinen. Jälkisanat Erkki Sironen. Olympos-sarja) Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3274-9
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Plutarch: Dialogue on Love. Teoksessa Plutarch: Moralia. (Volume IX. Table-Talk, Books 7–9. Dialogue on Love. Loeb Classical Library 425) Cambridge, MA: Harvard University Press. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Plutarch: On Love Plutarch’s Morals. Google-kirjat (englanniksi)
- Plutarch: On Love Plutarch’s Morals. Internet Archive (englanniksi)
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Asikainen, Susanna: Rauhallisen yhteiselämän ohjeet : Avioliitto ja puolisoiden roolit Plutarkhoksella ja Uuden testamentin ajan kristillisessä kirjallisuudessa Pro gradu. Helsingin yliopisto, eksegetiikan laitos. 2008.