Rölli ja kultainen avain

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rölli ja kultainen avain
Rollijakultainenavain.jpg
Ohjaaja Taavi Vartia[1]
Käsikirjoittaja Taavi Vartia[1]
Tuottaja Marko Röhr
Lavastaja Päivi Kettunen
Pääosat Allu Tuppurainen
Linnea Röhr
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö MRP Matila Röhr Productions
Ensi-ilta 1. helmikuuta 2013[1]
Kesto 86 min
Budjetti 2 135 328 €[2]
Tuotto 2 202 837 $[3]
Edeltäjä Röllin sydän
Seuraaja Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Rölli ja kultainen avain on neljäs Rölli-elokuva, jonka ensi-ilta oli 1. helmikuuta 2013. Elokuvan käsikirjoitti ja ohjasi Taavi Vartia.[1] Se on lajityypiltään koko perheen seikkailu- ja musiikkielokuva.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haikara lennättää Rollicityyn pienen nyytin, jonka sisällä lymyilee pieni tyttö. Myöhemmin Sähinä Menninkäinen löytää tytön, joka antaa itselleen nimeksi Juurakko. Päiväkodissa Juurakko kuulee vanhan Tirehtöörin (Rollicityn johtaja) puhuvan Kielletystä kylästä, jossa hänen mukaansa kummittelee. Hän kertoo myös Röllistä, joka tippui myös taivaalta niin kuin Juurakko. Juurakko haluaakin tavata Röllin, ja saada tietää kuka on.

Juurakko löytää Röllin talosta käytävän, jonka Rölli on kaivanut päästäkseen Röllikylään. Juurakko löytää Röllin kalliolta ja pyytää Rölliä kertomaan nuoruudestaan. Kerran Rölli lähti Röllikylän muurien ulkopuolelle tutkimaan salaperäisiä ääniä, jotka olivat peräisin läheisen lammikon sammakoista.Silloin hän näki myös ensi kertaa Milli Menninkäisen, johon hän ihastui välittömästi. Rölli tapaa retkillään myös Mauno-madon.

Oudon äänen kuuluessa jälleen, Rölli lähtee taas retkelle ja päätyy Tirehtöörin johtamaan sirkukseen, jossa esiintyy myös Milli Menninkäinen. Rölli laulaa sirkusyleisölle ja vaatii päästä mukaan sirkukseen, mutta Tirehtööri heittää hänet ulos. Milli varoittaa Rölliä sirkuksesta, mutta Rölli ei kuuntele ja lupaa kylänsä kultaisen avaimen vastalahjaksi tähteydestä Tirehtöörille. Tirehtööri kiinnostuu röllien kultaisesta avaimesta ja tarinasta, jonka mukaan aikojen päästä kolme planeettaa kohtaavat. Kun niitä katsoo avaimen läpi, Röllikylä muuttuu kullaksi. Vaikka kylä palaisi, savusta ja tuhkasta tulisi iloa ja riemua. Tirehtööri huijaa avaimen itselleen, muttei otakaan Rölliä sirkukseen, vaan aikoo lopettaa koko touhun ja perustaa Rollicityn.

Aika kuluu ja Rölli vanhenee. Eräänä päivänä Tirehtööri avaa Röllikylän portin ja esittelee itsensä Hyvien tahtojen lähettiläänä. Rölli yrittää saada avaimen takaisin, mutta Tirehtööri väittää ettei koskaan ole tavannutkaan Rölliä. Hän väittää rölleille, että kylässä kummittelee ja kutsuu heidät asumaan Rollicityyn. Öisin Tirehtöörin rottamainen apuri, Virkamies käy pelottelemassa röllejä, ja röllit muuttavat pois. Niin kylä autioitui, jolloin Tirehtööri julisti sen Kielletyksi kyläksi.

Juurakko päättää auttaa Rölliä saamaan avaimen takaisin, ja tajuaa miksi Tirehtööri halusi avaimen itselleen. Heidän pitääkin toimia nopeasti ja pelastaa Röllikylä varmalta tuholta.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Allu Tuppurainen  … Rölli  
 Krista Kosonen  … Riitasointu  
 Mikko Leppilampi  … Tirehtööri  
 Jarkko Niemi  … nuori Rölli  
 Turkka Mastomäki  … Kylänvanhin  
 Iina Kuustonen  … Sähinä  
 Mikko Kuustonen  … Solisti  
 Ville Haapasalo  … Seppä  
 Linnea Röhr  … Juurakko-tyttö  
 Alina Tomnikov  … Milli Menninkäinen  
 Jari Kotilainen  … Iso-Rölli  
 Christian Ruotanen  … Rölli lapsena  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan on tuottanut Marko Röhr tuotantoyhtiö MRP Matila Röhr Productionsista. Sama taho on vastannut myös aiemmista Rölli-elokuvista Rölli – hirmuisia kertomuksia (1991), Rölli ja metsänhenki (2001) ja Röllin sydän (2007). Elokuvaprojekti sai Suomen elokuvasäätiöltä 700 000 euron tuotantotuen.[4] Lisäksi tukea ovat antaneet Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto, Yle, Turun Seudun Kehittämiskeskus (Länsi-Suomen elokuvakomissio) ja Powerpark, jossa elokuvaa on myös kuvattu. Puiston Röllikylä on avoinna yleisölle, ja alueelta löytyy myös muuta elokuvan lavastusta kuten röllivanhusten mökit sekä Tirehtöörin ja Milli Menninkäisen sirkusvaunut. Kylässä on kuvattu myös elokuvan jatko-osa, Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus. Rollicityn kohtaukset on kuvattu Ruissalossa ja Kakolanmäellä Turussa, ja lavasteet ovat siellä yhä.

Elokuva on tuotettu 2 135 000 euron budjetilla suomalais-brittiläis-venäläisenä yhteistuotantona.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltalehden Tuomas Riskala piti elokuvasta ja nosti sen kolmen tähden arviossaan parhaaksi Rölli-aiheiseksi näytelmäelokuvaksi.[5] Myös Helsingin Sanomien Leena Virtanen antoi elokuvalle kolme tähteä, mutta hän kritisoi Pessi Levannon disneymäistä elokuvamusiikkia tunnelman pilaamisesta.[6] Lisäksi hän kiinnitti huomiota elokuvan sirkuskohtausten ja Charles Chaplinin Sirkus-elokuvan yhteyteen. Ilta-Sanomien Taneli Topelius kehui Allu Tuppuraista vanhana Röllinä, mutta kritisoi muiden henkilöiden näyttävän ”sketsihahmoilta.”[7] Hän antoi elokuvalle kaksi tähteä. Voima-lehdessä Atlas Saarikoski puolestaan moitti elokuvaa konservatiivisuudesta ja perinteisiin sukupuolirooleihin ankkuroitumisesta.[8]

Elokuvan kävi katsomassa reilut 200 000 katsojaa.[9][10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Rölli ja kultainen avain Finnkino. Viitattu 18.12.2012.
  2. Rölli ja kultainen avain Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 16.10.2013.
  3. Rolli and the Golden Key Box Office Mojo. Viitattu 16.10.2013.
  4. Elokuvasäätiö myönsi kolme isoa tuotantotukea 4.4.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.4.2012.
  5. Riskala, Tuomas: Parasta live-rölliä 31.1.2013. Iltalehti. Viitattu 16.10.2013.
  6. Elokuva-arvio: Disney-musiikki pilaa Röllin tunnelman 31.1.2013. Nyt.fi. Viitattu 16.10.2013.
  7. Rölli ja kultainen avain - lue IS:n arvio elokuvasta 1.2.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 16.10.2013.
  8. Rölli menee pahasti metsään Fifi. 1.2.2013. Viitattu 16.10.2013.
  9. Kotimaisten elokuvien katsojaluvut 2013 Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 16.10.2013.
  10. Kotimaisia elokuvia teattereissa ennätysmäärä, mutta hitit ovat vähissä 16.10.2013. HS.fi. Viitattu 16.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]