Rölli ja kultainen avain

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rölli ja kultainen avain
Rollijakultainenavain.jpg
Ohjaaja Taavi Vartia[1]
Käsikirjoittaja Taavi Vartia[1]
Tuottaja Marko Röhr
Lavastaja Päivi Kettunen
Pääosat Allu Tuppurainen, Linnea Röhr
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö MRP Matila Röhr Productions
Ensi-ilta 1. helmikuuta 2013[1]
Kesto 86 min
Budjetti 2 135 328 €[2]
Tuotto 2 202 837 $[3]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Rölli ja kultainen avain on neljäs Rölli-elokuva, jonka ensi-ilta oli 1. helmikuuta 2013. Elokuvan käsikirjoitti ja ohjasi Taavi Vartia.[1] Se on lajityypiltään koko perheen seikkailu- ja musiikkielokuva.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva on koko perheelle sopiva tarina ystävyyden voimasta. Haikara tuo Röllikylään pienen nyytin jonka sisällä lymyilee pieni tyttö. Myöhemmin Sähinä Menninkäinen löytää tytön joka antaa itselleen nimeksi Juurakko. Esikoulussa hän kuulee vanhan Tirehtöörin puhuvan kielletystä Röllikylästä jossa Tirehtöörin mukaan kummittelee ja tämä lipsauttaa vanhasta peikosta nimeltä Rölli. Juurakko löytää Röllin talosta käytävän jonka Rölli on kaivanut päästäkseen vanhaan, kiellettyyn Röllikylään. Juurakko haluaa Röllin kertovan hänen nuoruudestaan ja Rölli myös paljastaa että hänetkin toi haikara. Kerran Rölli lähti Röllikylän muurien ulkopuolelle tutkimaan salaperäisiä ääniä ja tapaa Mauno-madon ja sammakoiden kuoron. Kerran tämä tippuu suoraan sirkusteltan läpi sirkuksen lavalle. Vaikka Rölli pilaakin sirkusesityksen niin Rölli haluaa mukaan sirkukseen josta sirkuksen neito Milli Menninkäinen ei pidä, koska hänen mielestään tämä ei kuuluisi sirkukseen, mutta Rölli suostui ja jäi Röllikylään odottamaan Tirehtöörin vastausta. Rölli teki kuitenkin virheen sillä hän lauloi sirkuksessa laulun Röllikylän salaisuus, jossa sanotaan että kun 3 tähteä menee yhteen ja kuu pimentyy Röllimetsän pitäisi kiiltää kultaisena ja jos kylän polttaisi tuhka muuttuisi kultapölyksi. Röllikylää suojelee avain jonka Tirehtööri saa Rölliltä vastineeksi siitä että pääsi sirkukseen, jonne hän ei lopulta päässyt ollenkaan ja Milli oli lähtenyt koska ei halunnut nähdä Tirehtööriä enää. Tirehtööri perusti sirkuksen ympärille Röllikylän ja suostutteli Röllit myös asumaan sinne sanomalla että kylässä kummittelisi. Röllin kerrottua tarinansa Tirehtööri tulee tutkailemaan Röllikylää avaimen avulla ja päättää tulla illalla takaisin polttamaan kylän. Juurakko ja Rölli saa kaikki Röllikyläläiset estämään Tirehtöörin suunnitelman. Kaikki Tirehtöörin suunnitelmasta menee niin kuin pitää kunnes, kuu ei pimennykkään, mutta tämä päättää polttaa silti kylän. Kaikki asukkaat ovat pukeutuneet haamuiksi ja pelottelevat avaimen Tirehtööriltä, joka pakenee. Röllikylä on taas entisensä. Yllättäen Röllikylään saapuu myös Milli Menninkäinen.lähde?

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Allu Tuppurainen  … Rölli  
 Krista Kosonen  … Riitasointu  
 Mikko Leppilampi  … Tirehtööri  
 Jarkko Niemi  … nuori Rölli  
 Turkka Mastomäki  … Kylänvanhin  
 Iina Kuustonen  … Sähinä  
 Mikko Kuustonen  … Solisti  
 Ville Haapasalo  … Seppä  
 Linnea Röhr  … Juurakko-tyttö  
 Alina Tomnikov  … Milli Menninkäinen  
 Jari Kotilainen  … Iso-Rölli  
 Christian Ruotanen  … Rölli lapsena  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan on tuottanut Marko Röhr tuotantoyhtiö MRP Matila Röhr Productionsista. Sama taho on vastannut myös aiemmista Rölli-elokuvista Rölli – hirmuisia kertomuksia (1991), Rölli ja metsänhenki (2001) ja Röllin sydän (2007). Elokuvaprojekti sai Suomen elokuvasäätiöltä 700 000 euron tuotantotuen.[4] Lisäksi tukea ovat antaneet Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto, Yle, Turun Seudun Kehittämiskeskus (Länsi-Suomen elokuvakomissio) ja Powerpark, jossa elokuvaa on myös kuvattu. Puiston Röllikylä on avoinna yleisölle, ja alueelta löytyy myös muuta elokuvan lavastusta.

Elokuva on tuotettu 2 135 000 euron budjetilla suomalais-brittiläis-venäläisenä yhteistuotantona. Elokuvaa kuvattiin muun muassa elo- ja syyskuussa 2012[5] Turussa ja Alahärmässä.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltalehden Tuomas Riskala piti elokuvasta ja nosti sen kolmen tähden arviossaan parhaaksi Rölli-aiheiseksi näytelmäelokuvaksi.[6] Myös Helsingin Sanomien Leena Virtanen antoi elokuvalle kolme tähteä, mutta hän kritisoi Pessi Levannon disneymäistä elokuvamusiikkia tunnelman pilaamisesta.[7] Lisäksi hän kiinnitti huomiota elokuvan sirkuskohtausten ja Charles Chaplinin Sirkus-elokuvan yhteyteen. Ilta-sanomien Taneli Topelius kehui Allu Tuppuraista vanhana Röllinä, mutta kritisoi muiden henkilöiden näyttävän ”sketsihahmoilta.”[8] Hän antoi elokuvalle kaksi tähteä. Voima-lehdessä Atlas Saarikoski puolestaan moitti elokuvaa konservatiivisuudesta ja perinteisiin sukupuolirooleihin ankkuroitumisesta.[9]

Elokuvan kävi katsomassa reilut 200 000 katsojaa.[10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Rölli ja kultainen avain Finnkino. Viitattu 18.12.2012.
  2. Rölli ja kultainen avain Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 16.10.2013.
  3. Rolli and the Golden Key Box Office Mojo. Viitattu 16.10.2013.
  4. Elokuvasäätiö myönsi kolme isoa tuotantotukea 4.4.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.4.2012.
  5. Rölli palaa valkokankaille 04.04.2012. Elokuvauutiset.fi. Viitattu 4.4.2012.
  6. Riskala, Tuomas: Parasta live-rölliä 31.1.2013. Iltalehti. Viitattu 16.10.2013.
  7. Elokuva-arvio: Disney-musiikki pilaa Röllin tunnelman 31.1.2013. Nyt.fi. Viitattu 16.10.2013.
  8. Rölli ja kultainen avain - lue IS:n arvio elokuvasta 1.2.2013. Iltasanomat. Viitattu 16.10.2013.
  9. Rölli menee pahasti metsään Fifi. 1.2.2013. Viitattu 16.10.2013.
  10. Kotimaisten elokuvien katsojaluvut 2013 Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 16.10.2013.
  11. Kotimaisia elokuvia teattereissa ennätysmäärä, mutta hitit ovat vähissä 16.10.2013. HS.fi. Viitattu 16.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]