Räisälän kirkko
Räisälän kirkko sijaitsee entisessä Räisälän kunnassa Karjalankannaksella Suomen luovuttamalla alueella.
Rakentaminen ja ulkoasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räisälän edellisen kirkon tuhouduttua salaman sytyttämänä vuonna 1910 tilattiin uuden kirkon piirustukset Josef Stenbäckiltä. Uusi ristin muotoinen kirkko valmistui 1912. Kirkon alttariosassa on puolipyöreä aspis ja kuoriosan vieressä on kellotorni, joka kohoaa 37 metrin korkeuteen. Kellotornin alaosassa on urkuparvi, joka avautuu kirkkosaliin alttarin vasemmalla puolella. Kirkon seinät tehtiin Räisälän alueen omasta punaisesta graniitista ja ristivarsien päätykolmiot puolestaan tiilestä. Tyyliltään kirkko edustaa suomalaista kansallisromanttista jugendia, jossa on vaikutteita keskiaikaisista kivikirkoista.
Irtaimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkossa oli noin tuhat istumapaikkaa. Kirkon alttaritaulu oli Robert Wilhelm Ekmanin vuonna 1872 maalaama ja sen aiheena oli ”Jeesus siunaa lapsia”. Alttaritaulun kirkkoon lahjoitti Räisälän rouvasväenyhdistys. Kirkon tornissa oli kaksi kelloa. Kirkon urut olivat 25-äänikertaiset.
Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räisälän alueella ei käyty talvisodassa taisteluita, mutta Moskovan rauhan jälkeen oli Räisälä kuitenkin jätettävä. Kirkon irtaimisto evakuoitiin supistuneen Suomen alueelle. Jatkosodan alussa Räisälä vallattiin takaisin, jonka yhteydessä kirkko sai kranaattiosuman. Kranaatin aiheuttama vaurio kuitenkin korjattiin jatkosodan aikana. Vuonna 1944 Räisälä ja sen kirkko oli taas luovutettava Neuvostoliitolle.
Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliitossa kirkko oli monessa käyttötarkoituksessa, jopa hevostallina. Nykyisin kirkko toimii venäläisten kulttuuritalona ja siellä on myös toimistoja. Kirkon ympärillä olleen hautausmaan venäläiset ovat tuhonneet täysin. Entiset räisäläiset ovat kuitenkin päässeet viettämään kirkossaan jumalanpalveluksia. Tuhotun sankaripatsaan tilalle pystytettiin uusi muistomerkki vuonna 1992.
Irtaimiston kohtalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räisälän kirkon irtaimistoa, muun muassa alttaritaulu, lahjoitettiin Kokemäen seurakunnalle, sillä kunta oli yksi räisäläläisten sijoituspaikoista. Kirkon pieni kello oli pitkään Koomankankaan hautausmaan kappelissa, kunnes se elokuussa 2014 siirrettiin Köyliön Kepolassa sijaitsevaan Räisälä-keskukseen, jota ylläpitää Räisäläisten Säätiö.
Aiemmat kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räisälän nykyinen kirkko on Räisälän seurakunnan neljäs kirkko. Ensimmäinen maininta Räisälän kirkosta on vuodelta 1635, jolloin seurakuntakin muodostettiin. Tämän Räisälän ensimmäisen kirkon polttivat venäläiset vuonna 1656. Seuraavan kirkon rakentamiseen on pyydetty lupaa vasta 1663. Tämä kirkko puolestaan korvattiin uudella vuonna 1763. Tämä Räisälän kolmas kirkko ja erillinen kellotorni paloivat salaman sytyttäminä vuonna 1910.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koponen, Paavo: Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
- Rinno, Soile & Laukkanen, Minna (toim.): Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-012-3
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Räisälän kirkko on Wikiaineistossa- Kuva Räisälän kirkosta ennen sotia[vanhentunut linkki].
- Sankarihautajaiset Räisälässä 1943.
