Qanun

Qanun-soittoa

Qanun (myös muodossa kanun, ganoun,kanoon), (arab. قانون‎, qānūn; Malline:K-ckb; kreik. κανονάκι, kanonaki; hepr. ‏קָאנוּן‎, qanun; pers. ‏Malline:Nastaliq‎, qānūn; turk. kanun; arm. քանոն, k’anon; azer. qanun; uiguuriksi قالون) on ikivanha ja yhä yleisessä käytössä oleva perinteinen koteloitu näppäilykielisoitin Lähi-idässä, Keski-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa, Kaukasuksella, Turkissa, Balkanilla ja Ukrainassakin. Qanun oli alun perin muutamakielinen, mutta on laajentunut sittemmin monikielisemmäksi ja eri variaatioiksi.

Mahdollisesti itä-baltialaiset kannel-soittimet ovat kehittyneet, niitä paljon varhaisemmasta, jo Mesopotamiassa ainakin 3000 vuotta sitten lähtien jo soitetusta qanunista, joka on kulkeutunut Kaukasuksen kautta mahdollisesti Baltiaankin. Siihen viittaa myös kanun- ja kannel-nimien samankaltaisuus, sekä se että qanunia soitetaan perinteisesti myös Armeniassa, Georgiassa, Azerbaizanissa ja Ukrainassa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qanun tunnetaan jo 2000 vuotta ennen nykyajanlaskun alkua arkeologisista löydöistä antiikin Assyrian Nimrud-kaupungista^[1], Mesopotamiasta ja se mainitaan myös juutalaisten toora-kirjoituksissa Babylonian vankeudesta, antiikin Iranin (Persian) myötä vapautumisen kertomuksissa.

Qanunin soitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qanunia soitetaan soolona tai yhtyeessä, sekä perinteisessä että -konserttimusiikissa ja usein myös moderneissakin musiikkikappaleissa. Qanunia pidetään vaakatasossa pöydällä tai telineellä tai perinteisesti myös sylissä. Qanunia näppäillään molemmin käsin kahdella plektramaisella tikulla (yksi kummallekin kädelle etusormissa) tai sormin kynsillä, ja sillä on kolmen ja puolen oktaavin vakioääniala A2:sta E6:een, jota voidaan laajentaa alas F2:een ja ylös G6:een, yleensä jos kyseessä on arabialainen qanun-soitinmalli.^[2]

Qanun on usein nimenomaan naismuusikoiden soitin Lähi-idän orkesterimusiikissa.