Pekka Simojoki
| Pekka Simojoki | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. tammikuuta 1958 Kemi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Vanhemmat | Väinö Samuli Simojoki ja Aila Tellervo Simojoki |
| Puoliso | Arja Simojoki[1] |
| Lapset | 4 |
| Sukulaiset | Elias Simojoki |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | hengellinen musiikki, gospel |
| Aiheesta muualla | |
| pekkasimojoki.fi | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pekka Samuli Simojoki (s. 5. tammikuuta 1958 Kemi[2]) on Kangasalla asuva hengellisen musiikin säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri.[3]
Pekka Simojoen vanhemmat ovat rovasti Väinö Samuli Simojoki (s. 1930) ja Aila Tellervo Simojoki (o.s. Kurikka, s. 1933).[4][3] Väinö Simojoki toimi 1960-luvulla lähetystyössä pappina Ambomaalla kouluttaen muun muassa uusia diakoneja[5], ja Pekka Simojoki on opiskellut Swakopmundin suomalaisessa koulussa.[6] Simojoet asuivat kahdeksan vuotta Ambomaalla, Pekan ikävuodet 6–15. Väinö Simojoki tunnetaan myös hengellisen musiikin luojana.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyisessä virsikirjassa on viisi Pekka Simojoen säveltämää virttä: numerot 502 (”Jeesus, meitä kosketa nyt”), 503 (”Taivaan Isä suojan antaa”), 513 (”Jeesus, sinä huomaat meistä jokaisen”), 517 (”Herra, kädelläsi”) ja 581 (”Kiitos Jumalamme kun annoit kauniin maan”).[7] Kaikissa näissä virsissä on Anna-Mari Kaskisen sanat.[8] Simojoki onkin tehnyt paljon yhteistyötä Kaskisen kanssa. Heidän tunnetuimpia yhteisiä teoksiaan ovat muun muassa Afrikkalainen gospelmessu, Liekit-musikaali, Hiljaisuuden messu ja Pyhiinvaeltajan messu.[2]
Simojoki on tehnyt noin 600 hengellistä laulua. Hän on julkaissut eri kokoonpanojen kanssa yli 30 gospel-musiikkiäänitettä. Hänen laulujaan on käännetty myös muille kielille.[2]
Simojoki on julkaissut ja toimittanut laulu- ja nuottikirjoja, esimerkiksi Tänään häneen uskon (1996, kaikissa kappaleissa Anna-Mari Kaskisen sanat), Kaikki tai ei mitään (2000), Syttyköön sydämiin (2003) ja Juhlien juhla (2008).
Simojoki on perustanut Exit-yhtyeen sekä Jakaranda-kuoron. Lisäksi hän on riihimäkeläisen EtCetera-kuoron taiteellinen johtaja. Hän on saanut Golden Gospel -palkinnon vuonna 1998[9] ja Jakaranda-kuoro 2010[10].
Simojoki kannattaa perinteistä uskonoppia muun muassa sukupuolineutraalia avioliittoa ja homoliittojen siunausta koskevissa kysymyksissä.[11]
Hän on naimisissa ja hänellä on neljä lasta[12] ja yksi lapsenlapsi.[13]
Elias Simojoki oli Pekka Simojoen isän pikkuserkku. Elias Simojoen elämä oli aiheena vuonna 2018 ensi-iltansa saaneessa musikaalissa Sovinto, jonka Pekka Simojoki on kirjoittanut yhdessä Lasse Heikkilän kanssa.[14]
Sooloalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matkalaukkuelämää (1995)
- Puolimatkan majatalo (2000)
- Etelänristi (2008)
- Avara (2016)
- Häikäisevän kirkas (2019)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Seitsemän silmäniskua – tarina Pekka Simojoen 50-vuotisesta matkasta, 253s, Kalle Vaismaa – Pekka Simojoki, Suomen Lähetysseura, 2011, ISBN 978-951-624-406-1
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Evankelistan keikkatauko – Sairaus pysäytti Pekka Simojoen KotimaaPro. Viitattu 8.12.2019.
- ↑ a b c Esittely Pekka Simojoen kotisivut. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ a b http://www.savijoki.net/simojoki/pekka.php
- ↑ http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=77327F4A1CF1A28A71519960EC5A8509?kuvailuTaso=A&avain=329668.KA
- ↑ https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:VKKSLS5900:
- ↑ Seppänen, Kalle: Kaukana kotoa. Swakopmundin suomalaisen koulukodin vaiheita, Lapua: Herättäjä-Yhdistys, 1984 s. 158–161.
- ↑ Virsikirjan virret säveltäjien mukaan – Simojoki Pekka Suomen ev. lut. kirkko. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ Virsikirjan virret sanoittajan mukaan – Kaskinen Anna-Mari Suomen ev. lut. kirkko. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ Muusikko Pekka Simojoki sai Golden Gospel -palkinnon
- ↑ Afromusiikin uranuurtaja Jakaranda
- ↑ Kirkko tunnusti homoparien olemassaolon www.hs.fi. Viitattu 9.9.2022.
- ↑ Pekka Simojoki: ”Itkin isän perään”
- ↑ hannehyttinen: Vieraana itku, vieraana ilo Uusi Tie -verkkolehti. 9.12.2020. Viitattu 19.9.2022.
- ↑ Lasse Heikkilän ja Pekka Simojoen yhteistyö on sovinnon ele – "Aika komeaa, jos musikaali leimahtaa liekkiin vain yhden ja ainoan kerran" www.aamulehti.fi. Viitattu 27.1.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://www.pekkasimojoki.net/
- Pekka Simojoen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Pekka Simojoen sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Pekka Simojoen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pekka Simojoki Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
