Puudožin piiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puudožin piiri
Пу́дожский райо́н
Piirin sijainti Karjalan tasavallassa
Piirin sijainti Karjalan tasavallassa
Valtio Venäjän lippu Venäjä
Federaatiosubjekti Karjalan tasavalta
Hallintokeskus Puudoži
Pinta-ala 12 745 km²
Väkiluku (2008)  ([1]) 25 200 henkeä
 – väestötiheys 2,0 as./km²
Piirin kunnat

Puudožin piiri tai Puutoisten piiri (ven. Пу́дожский райо́н, Pudožski raion)[2] on kuntapiiri Äänisen itäpuolella Venäjällä, Karjalan tasavallan kaakkoisosassa. Alue rajoittuu luoteessa Aunuksen Karjalaan (Karhumäen piiriin), koillisessa ja idässä Arkangelin sekä etelässä Vologdan alueeseen. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 12 745 neliökilometriä ja asukkaita on 25 200 henkeä (vuonna 2008).[1]

Noin 70 % pinta-alasta on metsää. Yleisimmät puulajit ovat mänty ja kuusi. Suurin järvi on Vodlajärvi ja suurin joki Vodlajoki. Piirin alueella sijaitsee Aganozeron kromiittiesiintymä ja useita graniittilouhoksia. Vuonna 1991 perustettiin Vodlajärven kansallispuisto.[3]

Hallinnollinen keskus on Puudožin kaupunki. Sen lisäksi piiriin kuuluu 7 maalaiskuntaa: Avdejevo, Krasnoborski, Krivtsy, Kubovo, Kuganavolok, Pälmä ja Šalla.[4] Kaikkiaan alueella on 68 asutuskeskusta. Kaupunkiväestön osuus on 39,4 %.[1]

Varhaisimpia tunnettuja asukkaita ovat saamelaiset ja vepsäläiset, jotka sulautuivat keskiajalla seudulle saapuneisiin venäläisiin. 1000–1300-luvuilla alueen kautta kulki Vienanmerelle johtanut vesi- ja maareitti. Pudogan kylä eli nykyinen Puutoinen mainitaan ensimmäisen kerran 1300-luvun novgorodilaisessa tuohikirjeessä. 1600-luvun lopulla vanhauskoiset perustivat seudulle Uikujoen yhteisön. Vuonna 1702 pohjoisosan kautta vedettiin ns. Keisarin tie. 1700-luvun lopulla rakennettiin rauta- ja lasitehtaita. Puudožin kaupunki ja kihlakunta perustettiin vuonna 1785.[3]

Tärkein liikenneväylä on Karhumäen ja Puudožin välinen maantie, joka kuuluu Suomesta Arkangeliin johtavaan Siniseen tiehen. Kaksi maantietä yhdistää Puudožin Arkangelin ja Vologdan alueisiin. Äänisellä on laivaliikennettä. Puudožissa ja Pälmässä on lentokentät.[1]

Talous perustuu metsä- ja kaivosteollisuuteen. Metsäalan yritykset tuottavat yli 90 % piirin teollisuustuotannosta.[3] Tärkeimmät yritykset ovat metsänhankintaa harjoittavat Pudožpromles ja Terminal INK, kivenlouhintaa ja sorantuotantoa harjoittavat Granit, Kašina Gora, Voshod ja Karelnerud, Puudožin leipätehdas, kuljetusalan yritys Pudožskoje ATP, tielaitos Avtodor, rakennusyritys Pudožstroi, kaupan alan yritykset Real, Puudožin piirin kulutusosuuskunta, Meridian ja Assorti.[5]

Nähtävyyksiä ovat Besov Nosin ja Kogkov-Navolokin kalliopiirrokset, toimiva Muromin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostari, Pyhän Eliaan pogosta Vodlajärven rannalla sekä lukuisat puuarkkitehtuurin muistomerkit.[6] Puudožissa on kotiseutumuseo.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 449. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  2. Venäjän federaation paikannimiä. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  3. a b c Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 450. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  4. Pudožski raion Viitattu 1.4.2009. (venäjäksi)
  5. Pudožski raion. Obštšije svedenija o mestnoi administratsii Viitattu 1.4.2009. (venäjäksi)
  6. Pudožski raion. Pamjatnyje mesta i dostoprimetšatelnosti Viitattu 1.4.2009. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]