Punasilmäbarbi
| Punasilmäbarbi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Heimo: | Karpit Cyprinidae |
| Suku: | Probarbus |
| Laji: | jullieni |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Probarbus jullieni |
|
| Katso myös | |
Punasilmäbarbi (Probarbus jullieni) on karppien heimoon kuuluva äärimmäisen uhanalainen kaakkoisaasialainen kalalaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punasilmäbarbi kasvaa yleensä noin 30 cm pitkäksi, mutta voi saavuttaa jopa 165 cm pituuden ja 70 kg painon. Lajin ruumis on väriltään nuorena harmaa ja muuttuu vanhemmiten kullanhohtoiseksi. Ruumiissa on seitsemän tummaa pitkittäisraitaa. Punasilmäbarbin silmä on väriltään punainen. Kuonossa on kaksi viiksisäiettä.[2][3][4][5]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punasilmäbarbi on suurten jokien laji ja sitä tavataan Mekong-, Chao Phraya-, Mae Klong-, Pahang- ja Perakjoista Kaakkois-Aasiasta, joskin se voi olla jo hävinnyt osasta näistä. Lajin elinympäristöä ovat hiekka- tai sorapohjaiset joet ja on tärkeää että niissä on runsas nilviäiskanta. Poikasina laji liikkuu pinnassa osana eläinplanktonia, mutta kasvaessaan siirtyy syvemmälle. Kalan ravintoa ovat muun muassa vesikasvit sekä veteen putoavat hedelmät, nilviäiset kuten kotilot ja vesihyönteiset. Punasilmäbarbi siirtyy kutuaikanaan marras–helmikuussa jokien suistoihin, missä kutu tapahtuu.[1][2][3][4][5][6]
Punasilmäbarbi on levinneisyysalueellaan arvostettu ruokakala ja sitä pyydystetään verkoilla sen vaellusaikana ennen ja jälkeen lisääntymisajan. Myös sen mäti on arvostettua. Punasilmäbarbikannan kokoa ei ole arvioitu mutta se on vähentynyt hyvin voimakkaasti useilla alueilla, minkä vuoksi se luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Kantaa uhkaavat ylikalastus ja vaelluksen kutualueille estävien vesivoimalapatojen rakentaminen.[1][2][3][4][5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ahmad, A.B.: Probarbus jullieni IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Probarbus jullieni (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 25.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Walter J. Rainboth: Fishes of the Cambodian Mekong, s. 83. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 1996. ISBN 92-5-103743-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.12.2020). (englanniksi)
- ↑ a b c Zeb Hogan, Ian G. Baird & Tach Phanara: Threatened Fishes of the World: Probarbus jullieni Sauvage, 1880 (Cypriniformes: Cyprinidae). Environmental Biology of Fishes, 2009, 34. vsk, nro 3, s. 291-292. (englanniksi)
- ↑ a b c M. Hasmadi Zakaria, S.M.N. Amin, M. Aminur Rahman, A. Arshad, A. Christianus & S.S. Siraj: Distribution and Conservation of Endangered Temoleh, Probarbus jullieni (Sauvage, 1880). Pakistan Journal of Biological Sciences, 2012, 15. vsk, nro 13, s. 604-609. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Eric Baran, Ian G. Baird, Gregory Cans: Fisheries Bioecology at the Khone Falls, s. 22-25. WorldFish, 1996. ISBN 92-5-103743-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.12.2020). (englanniksi)