Puistokiitäjäinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puistoikiitäjäinen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arhtropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Petokuoriaiset Adephaga
Yläheimo: Caraboidea
Heimo: Maakiitäjäiset Carabidae
Alaheimo: Carabinae
Tribus: Carabini
Suku: Aitokiitäjäiset Carabus
Laji: nemoralis
Kaksiosainen nimi

Carabus nemoralis
O.F.Müller, 1764

Katso myös

  Puistokiitäjäinen Wikispeciesissä
  Puistokiitäjäinen Commonsissa

Puistokiitäjäinen (Carabus nemoralis) on maakiitäjäisten heimoon kuuluva hyönteislaji. Aikuisena se on 20-26 mm:n pituinen ja väriltään musta, hieman metallinkiiltoinen, etuselässä purppuranpunaista. Molemmissa peitinsiivissä on kolme pronssinhohtoista syvää kuoppariviä. Puistokiitäjäinen on öisin liikkuva peto, joka piileskelee päivisin kivien ja karikkeen suojassa. Puistokiitäjäinen pyydystää lieroja ja etanoita sekä perhosten ja muiden hyönteisten toukkia. Puistokiitäjäisen toukat ovat mustia ja isokokoisia. Laji talvehtii aikuisena.

Laji on luokiteltu Suomessa yleiseksi, vakiintuneeksi ja elinvoimaiseksi. Suomessa lajia on tavattu etelästä Kajaanin korkeudelle saakka. Puistokiitäjäisiä on tavattu laajemmin lähinnä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.[2]

Puistokiitäjäisen toukka.

Puistokiitäjäisiä esiintyy puistoissa, viljelysmailla ja metsien reunoissa.

  • Lars-Henrik Olsen, Jakob Sunesen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa Puistokiitäjäinen (Carabus nemoralis), s. 201. Gummerrus, 2006. ISBN 951-20-6769-2.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.