Prytz
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Prytz, myös muodossa Pryss (lat. Preutz), on ruotsalainen suku, jonka usea sukuhaara on aateloitu. Yksi sukuhaara on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 57.[1][2] Suomalainen suku sammui mieslinjassa vuonna 1991.[1]
Suvun vanhin tunnettu jäsen on 1400-luvulla elänyt, saksalaisena pidetty sotaeversti Claes Prytz.[2] Hänen ja hänen vaimonsa hauta on Sköllerstan kirkossa Ruotsin Örebron läänissä. Koska hautakivessä vainajan kuva on esitetty haarniskoituna, on päätelty, että Claes Prytz kuului aateliin.[3] Suvun vanhin varmuudella tunnettu kantaisä on Örebron kaupunginkirjuri Claes Hansson Prytz (k. 1554),[2] mahdollisesti edellisen pojanpoika.[3] Suku on antanut nimensä Pryssgårdenin kaupunginosalle Norrköpingissä.[4]
Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin Prytzit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Claes Hansson Prytz (Claudius Johannis, 1585–1658), Norrköpingin kirkkoherra, Claes Hansson Prytzin († 1554) pojanpoika.[3]
- Andreas Hansson Prytz (Andreas Johannis, 1590–1655), Linköpingin piispa, Claes Hansson Prytzin († 1658) veli.[5]
- Peder Claesson Prytz, Tukholman oikeuspormestari, porvarissäädyn puhemies vuoden 1665 valtiopäivillä, Claes Hansson Prytzin poika[6]
- Aatelissuku numero 702
- Johan Prytz (1621–1667), Tukholman pormestari, porvarissäädyn puhemies vuoden 1660 valtiopäivillä, Claes Hansson Prytzin poika, aateloitiin 1661, introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 702.[2][7]
- Aatelissuku numero 1269
- Clas Petterson Prytz (1654–1704) komissiosihteeri kuninkaallisessa kansliassa, Peder Claesson Prytzin poika, aateloitiin vuonna 1693 ja introdusoitiin sukuna numero 1269. Kuoli lapsettomana.[2]
Porin Prytzit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porissa on asunut Prytzejä 1500-luvulta aikakin vuoteen 1881 saakka. Ennen isovihaa eläneet kuuluivat Ruotsista tulleeseen aatelissukuun. Isovihan aikana suvun kaupunkitalo ja nimi siirtyi avioliiton kautta porvarilliselle vävylle.[8]
- Jöran Pryss († 1599), Suomen aatelislipullisen majoitusmestari, Claes Hansson Prytzin († 1554) poika. Aateloitiin 1580[3] ja uudestaan 1587 nimellä Pryss. Oli Sigismundin kannattaja ja sai surmansa tehdessään vastarintaa Kaarle-herttuan miehille.[8] Toinen lähde kertoo, että tuomittiin kuolemaan lapsenmurhasta saatuaan lapsen sisarentyttärensä kanssa.[3]
- Claës Pryss († 1651 jälkeen) , porilainen porvari, Jöran Pryssin poika[8]
- Georg Prytz (Georgius Nicolai, † 1677) Karkun kirkkoherra, Claës Pryssin poika[8][9]
- Georg Prytz (~1642–1699) Korppoon kirkkoherra, valtiopäivämies vuosien 1675 ja 1693 valtiopäivillä, Georg Prytz vanhemman poika[9]
- Anders Prytz (yo. 1666/67, † 1710), Turun pormestari, valtiopäivämies vuoden 1697 valtiopäivillä, Georg Prytz vanhemman poika[10]
- Gabriel Prytz (1663–1715), porilainen raatimies, Georg Prytz vanhemman poika[11]
- Johan Yrjänänpoika Prytz (1694–1767), porilainen porvari, Gabriel Prytzin vävy[8]
Turun Pryssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turussa vaikuttanut Claes Hansson Prytzistä polveutunut sukuhaara[2] saapui Suomeen 1600-luvun alkupuolella, kun kapteenin poika, myöhemmin raatimies Håkan Andersson († 1667) saapui Turkuun Itä-Götanmaalta.[12]
- Anders Pryss (vanhempi) (1640–1689), Kemiön kirkkoherra vuodesta 1678, Håkan Pryssin poika [12][13]
- Anders Pryss (nuorempi) (1671–1746), Turun akatemian runousopin professori ja kirjastonhoitaja sekä Turun akatemian rehtori, Anders Pryss vanhemman poika[14][15]
- Johan Pryss (vanhempi) (1678–1746), kirjanpitäjä ja yleinen syyttäjä, Anders Pryss vanhemman poika[16]
- Anders Pryss (nuorin) (1702–1761), Turun katedraalikoulun konrehtori, Anders Pryss nuoremman poika[17]
- Samuel Pryss (1705–1779) Turun akatemian rehtori, Turun tuomiorovasti, Anders Pryss nuoremman poika[18][19][15]
- Olof Pryss (1708–1785), lainopin professori, Turun akatemian rehtori, Anders Pryss nuoremman poika[20][21][15]
- Johan Pryss (nuorempi) (1725–1794), kauppiaan hovimestari ja myöhemmin itse kauppias, Johan Pryss vanhemman poika[22]
- Aatelissuku numero 57
- Anders Johan Pryss, aateloituna 1799 Prytz (1752–1824) kapteeni henkirakuunarykmentissä, Olof Pryssin poika, aateloitu ja adoptoitu v. 1661 aateloituun sukuhaaraan[23]
- Lars Johan Prytz (1789–1823), Saarijärven piirilääkäri, Anders Johan Prytzin poika, arkkipiispa Jakob Tengströmin vävy[24][15]
- Lars Adolf Prytz (1792–1863), Gävleborgin läänin maaherra, Anders Johan Prytzin poika[25]
- Lars Olof Prytz (1793–1868), leimapaperikonttorin kamreeri, kamarineuvos, valtiopäivämies vuosien 1863–64 ja 1867 säätyvaltiopäivillä, Anders Johan Prytzin poika[26]
- Lars Knut Prytz, Suomen valtiokonttorin johtaja, laamanni, valtiopäivämies, Lars Olof Prytzin poika[27]
- Knut Lars Wolmar Prytz (s. 1892), metsänhoitaja, Lars Knut Prytzin poika[28]
- Olof Prytz (1889–1935), jääkärimajuri, Lars Knut Prytzin poika.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Prytz. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. (Sivu ruotsiksi.)
- ↑ a b c d e f Nr: 702 Adliga ätten Prytz Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Adliga ätten Prytz nr 702
- ↑ Pryssgårdens historia
- ↑ Svenskt biografiskt handlexikon
- ↑ Berättelser ur svenska historien Riksdagen 1655 – osa 7, sivu 34
- ↑ Berättelser ur svenska historien Riksdagen i Göteborg 1660 – osa 7, sivu 330
- ↑ a b c d e Hugo Lagström: Kaksi Prytz-sukua Porissa (Arkistoitu – Internet Archive), Genos 27 (1956), s. 10–16
- ↑ a b 1659/60 Georg Prytz Georgius Georgii, Björneburgensis – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ 1666/67 Anders Prytz Andreas Georgii, Björneburgensis – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ 1678/79 Gabriel Prytz Gabriel Georgii, Björneburgensis – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ a b 1656/57 Anders Pryss – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ Biografiakeskus: Andreas Haqvini Pryss (1640–1689) – Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721
- ↑ kl. 1688 Anders Pryss – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ a b c d Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917 – osa P–Ö
- ↑ Johan Pryss – Johan Pryss (vanhempi) Geni-sivustossa
- ↑ kl. 1713 Anders Pryss – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ 27.1.1722 Samuel Pryss – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ Iiro Kajanto: Pryss, Samuel (1705–1779 Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.4.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ 27.1.1722 Olof Pryss – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ Erkki Urpilainen: Pryss, Olof (1708–1785) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.4.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Johan Pryss – Johan Pryss (nuorempi) Geni-sivustossa
- ↑ kl. 1760 Anders Johan Pryss, aateloituna 1799 Prytz – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ 27.4.1805 Lars Johan Prytz – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ kl. 1760 11.12.1806 Lars Adolf Prytz – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ sl. 1811 Lars Olof Prytz – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 338
- ↑ ”Prytz, Knut Lars Wolmar”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 375. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.