Prostataspesifinen antigeeni
| Prostataspesifinen antigeeni | |
| Tunnisteet | |
| Tietokannat | |
| Entrez | 354 |
| UniProt | P07288 |
Prostataspesifinen antigeeni eli PSA on enimmäkseen miehen eturauhasesta erittyvä glykoproteiini. PSA:ta erittyy eturauhassoluista mieshormonien vaikutuksesta. PSA:n tehtävä on toimia siemennesteessä voiteluaineena, jotta siittiöt pääsevät liikkumaan vapaasti.[1] PSA toimii siemennesteessä entsyyminä, joka estää seminaalivesikkeleiden erittämän nesteen spermaa hyydyttävää vaikutusta.[2] Myös veressä esiintyy normaalisti pieniä määriä PSA:ta. PSA:n määrä alkaa usein kohota miehen sairastuessa eturauhasen syöpään, mutta PSA-pitoisuus voi kohota myös muiden eturauhasen sairauksien takia.[3]
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useat tutkijat ovat löytäneet PSA:n itsenäisesti eri aikoina ja antaneet sille eri nimen, mikä on aiheuttanut myöhemmin kiistoja.[4] Nimi "prostataspesifinen antigeeni" on harhaanjohtava, sillä PSA:n nimeämisen jälkeen on paljastunut, että PSA:ta erittyy muistakin rauhasista kuin eturauhasesta. Myös naiset erittävät PSA:ta, esimerkiksi rintamaitoon.[5]
Rakenne ja tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PSA on glykoproteiini. Sitä erittyy erityisesti miehillä eturauhasen epiteelikudoksesta mieshormonin vaikutuksesta.[6] PSA:ta erittyy pieniä määriä muissakin kudoksissa. Myös naiset erittävät pieniä määriä PSA:ta: esimerkiksi rintamaidosta voi löytyä pieniä viitteitä PSA:sta.[5]
PSA:n biologinen tehtävä on toimia siemennesteessä entsyyminä, joka estää seminaalivesikkeleiden erittämän nesteen spermaa hyydyttävää vaikutusta. PSA:n vaikutuksesta siittiöt pääsevät uimaan siemennesteessä vapaasti.[1] PSA-entsyymin vaikutuksen voimakkuus on riippuvainen sinkki-ionien määrästä.[6] Myös verenkertoon erittyy normaalisti pieniä määriä PSA:ta. Eturauhasen sairauksien myötä PSA:ta alkaa usein erittyä vereen normaalia enemmän.[3]
PSA:n käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laboratoriotutkimuksena tehtävän kokonais-PSA:n määrityksen tärkein käyttöalue on eturauhasen syövän diagnostiikka. PSA:n määritystä voidaan käyttää taudin seulontaan, taudin levinneisyyden arviointiin ja hoidon seurantaan. Kokonais-PSA (S-PSA) määritetään veren seerumista.[3][7]
Viitearvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PSA:n normaalit viitearvot ovat suuntaa antavia, ja ne vaihtelevat lähteen mukaan. (Ks. [8][9][7])
| Ikäluokat | Alle 50 v | 50-60 v | 60-70 v | Yli 70 v | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| S-PSA:n viitearvot | < 2 µg/l | < 3 µg/l | < 4 µg/l | < 6 µg/l | [8] |
| S-PSA:n viitearvot | < 2,5 µg/l | < 3,5 µg/l | < 4,5 µg/l | < 6,5 µg/l | [7] |
Kokonais-PSA:n heikohkoa tarkkuutta eturauhasen syövän todentamiseksi on yritetty parantaa muodostamalla matemaattinen arvo, jossa lasketaan ns. veressä vapaana olevan PSA:n ja kokonais-PSA:n suhde. Sekään ei pysty varmuudella erottelemaan syöpää ja hyvänlaatuista liikakasvua toisistaan mutta antaa paremman osuvuuden kuin pelkkä S-PSA. Syövän todennäköisyys on kasvanut, jos hieman koholla olevan PSA:n suhdeluku on alle 0,1. Diagnoosi on todennäköisemmin hyvänlaatuinen liikakasvu, jos hivenen koholla olevan PSA:n suhdeluku on yli 0,25[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Balk S, Ko Y & Bubley J: Biology of Prostate-Specific Antigen (American Society for Clinical Oncology) BIOLOGY OF NEOPLASIA. 2003. Journal of Clinical Oncology. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Strax, J: The Prostate (Prostate Problems Diagnosis and Staging) 2008. PSA Rising. Viitattu 15.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Kujala P, Vaarala M, ja Aronen, H.: Sessio II Diagnostiikka: Diagnostiikan haasteet PSA-aikakaudella, Uusien merkkiaineiden mahdollisuudet, Kuvantaminen kliinisessä päätöksenteossa, s. 26-35. Syöpäsäätiön XXXVII Symposiumi, Esitelmä. Helsinki: Syöpäsäätiö, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.2.2011). [vanhentunut linkki]
- ↑ Rao A, Motiwala H & Karim, O: The discovery of prostate-specific antigen BJU International. 2007. BJU International. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Laux D, & Custis, S: Forensic Detection of Semen III. Detection of PSA Using Membrane Based Tests: Sensitivity Issues with Regards to the Presence of PSA in Other Body Fluids (PDF) 2008. Midwestern Association of Forensic Scientists. Arkistoitu 27.8.2005. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Ménez R, Michel S, Muller BH, Bossus M, Ducancel F, Jolivet-Reynaud C & Stura EA: Crystal structure of a ternary complex between human prostate-specific antigen, its substrate acyl intermediate and an activating antibody Journal of Molecular Biology. 2008. Elsevier. Viitattu 23.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Anssi Pétas: Eturauhassyöpä Therapia Fennica. 2007. Kanditaattikustannus Oy. Viitattu 6.5.2011.
- ↑ a b c S-PSA Laboratoriolyhenteet. Darwin Media Oy. Viitattu 6.5.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Pertti Mustajoki & Jarmo Kaukua: Miesten tutkimuksia www.terveyskirjasto.fi. 2008. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 6.5.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Open Astex Viewer: PSA, PSA:n kolmiulotteinen rakenne. Katsominen vaati Java-ohjelman. (englanniksi)
- PSA:n erittyminen verenkiertoon, YouTube video.