Poyntingin vektori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Poyntingin vektori kuvastaa pinta-alayksikön läpi kulkemaa energiaa sekunnissa sähkömagneettisessa aallossa.[1] [2] Vektorin suuruus riippuu sähkö- ja magneettikentistä ja sen yksikkö on \scriptstyle [\frac{W}{m^2}]. Tasoaallon Poyntingin vektori \scriptstyle \mathbf{S} voidaan ilmaista yhtälöllä.[1]

\mathbf{S} = \mathbf{E} \times \mathbf{H},

missä siis \scriptstyle \mathbf{E} on sähkökenttä \scriptstyle \mathbf{H} magneettikentän voimakkuus. Kokeellisten havaintojen mukaan tämä yhtälö on yhtäpitävä fysiikan säilymislakien ja Maxwellin yhtälöiden kanssa. Kun tasoaalto etenee isotrooppisessa väliaineessa, jonka suhteellinen permeabiliteetti on \scriptstyle \mu, voidaan Poyntingin vektori kirjoittaa muodossa.[1]

\mathbf{S} = \mathbf{E} \times \frac{\mathbf{B}}{\mu_0 \mu},

missä \scriptstyle \mathbf{B} magneettivuon tiheys ja \scriptstyle \mu_0 tyhjiön permeabiliteetti (magneettivakio).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c I. S. Grant & W. R. Phillips: ”11.4”, Electromagnetism, 2. painos. Wiley, 2003. ISBN 0-471-92712-0. (englanniksi)
  2. Lecture 19: Electromagnetic energy, the Poynting vector and radiation pressure The University of Sheffield. (englanniksi)
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.