Sähkövirran tiheys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sähkövirran tiheys (tunnus J) on suure, joka kuvaa sähkövirtaa sen lävistämän pinta-alan suhteen. Sähkövirran tiheyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ampeeri neliömetriä kohti, A/m².

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkövirran tiheys riippuu seuraavalla tavalla materiaalin sähkönjohtavuudesta σ ja vaikuttavasta sähkökentän voimakkuudesta E:[1]

.

Toinen tapa ilmaista sähkövirran tiheys on yhtälö[2]

,

missä siis I on virta ja A virran läpäisemä pinta-ala. Edellä olevasta yhtälöstä voidaan saada virran yhtälö muotoon:

.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. I. S. Grant & W. R. Phillips: ”4.1.1”, Electromagnetism, 2. painos, s. 114. Wiley, 2003. ISBN 0-471-92712-0. (englanniksi)
  2. Young & Freedman: ”25.1”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 945. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindell, Ismo; Sihvola, Ari: Sähkömagneettinen kenttäteoria 1. Staattiset kentät. Helsinki: Otatieto, 2013. ISBN 978-951-672-354-2.
  • Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät. Moniste 381. Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2.
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.