Pultavan kuvernementti
| Pultavan kuvernementti Полтавська губе́рнія Полтавская губерния |
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
.svg) Pultavan kuvernementin sijainti Venäjän kartalla 1914. |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 1802[1] |
| Lakkautettu | 1925[1] |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Pultava |
| Pinta-ala (43 844,0 neliövirstaa (1897)) | 49 897 km² |
| Väkiluku (1897) | 2 778 151 |
Pultavan kuvernementti (ukr. Полта́вська губе́рнія, Poltavska hubernija, ven. Полта́вская губе́рния, Poltavskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1802–1925. Se perustettiin 1802 aiemman Vähä-Venäjän kuvernementin (ven. Малороссийская губерния, 1764-1781 ja 1796-1802) eteläosasta; samalla pohjoisosasta muodostettiin Tšernihivin kuvernementti (Tšernigovin k.).
Kuvernemenin naapureina olivat lännessä Kiovan, pohjoisessa Tšernihivin, idässä Harkovan sekä etelässä Jekaterinoslavin ja Hersonin kuvernementit.
Vuonna 1803 Pultavan kuvernementissa asui noin 1 343 000 henkeä.[1] Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Pultavan kuvernementin väkiluvuksi kirjattiin 2 778 151 asukasta ja pinta-alaksi 43 844,0 neliövirstaa eli noin 49 897 neliökilometriä. Väestöstä kaupunkilaisia oli 9,9 % ja maaseutuasukkaita 90,1 %.[2] Aluetta pidettiin taloudellisesti kehittymättömänä maatalousalueena. Tärkeimmät maatalouden ulkopuoliset ammatit liittyivät maa- ja metsätaloustuotteiden jalostukseen eli panimoalaan, juomien tislaamiseen ja viinin valmistukseen, jauhon tuotantoon myllyissä, sahatavaran, sokerin tai tupakan tuotantoon. [1]
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1897 kuvernementtiin kuului 15 kihlakuntaa,[2] Kuvernementinkaupunki oli Pultava (53 703 as. vuonna 1897). Suurimpia kihlakuntakaupunkeja olivat Krementšuk (Krementšug, 63 007 as.), Romny (Ромны, 22 510 as.) ja Pryluky (Priluki, 18 532 as.).[2][3]
Huom. Allaoleva kihlakuntataulukko on kesken. Täydentynee 6.12.2013.
| Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) |
Asukasluku | Hallintokeskus |
|---|---|---|---|
| Pultavan kihlakunta | 2 977,9 | 227 795 | Pultava (53 703 as.) |
| Hadiatšin kihlakunta | 2 162,4 | 142 806 | Hadiatš (ukr. Гáдяч, ven. Гадяч, 7 721 as.) |
| Zinkivin kihlakunta | 1 977,5 | 140 304 | Zinkiv (ukr. Зіньків, ven. Зеньков, Zenkov, 10 443 as.) |
| Zolotonošan kihlakunta | 3 888,6 | 227 594 | Zolotonoša (Золотоноша, 8 739 as.) |
| Kobeljakyn kihlakunta | 3 227,2 | 217 875 | Kobeljaky (Kobeljaki, Кобеляки, 10 487 as.) |
| Konstantynohradin kihlakunta | 5 341,7 | 230 310 | Konstantynohrad (Красноград, ennen vuotta 1922 Константиноград, Konstantynohrad, Konstantinograd 6 455 as.) |
| Krementšukin kihlakunta | 3 013,2 | 244 894 | Krementšuk (Krementšug, 63 007 as.) |
| Loh’vytsjan kihlakunta | 2 320,5 | 150 985 | Loh’vytsja (Lohvitsa, 8 911 as.) |
| Lubnyn kihlakunta | 2 059,6 | 136 613 | Lubny (ukr. Лубни, ven. Лубны, 10 097 as.) |
| Myrhorodin kihlakunta | 2 336,7 | 157 790 | Myrhorod (Миргород, Myrgorod 10 037 as.) |
| Perejaslavin kihlakunta | 3 595,2 | 185 306 | Perejaslav (Perejaslav, nyk. ukr. Перея́слав-Хмельни́цький, Perejaslav-H’melnytskyi, ven. Перея́слав-Хмельни́цкий, 14 614 as.) |
| Pyrjatynin kihlakunta | 2 871,6 | 163 505 | Pyrjatyn (Пирятин, Pirjatin 8 022 as.) |
| Prylukyn kihlakunta | 2 877,4 | 192 502 | Pryluky (Priluki, 18 532) |
| Romnyn kihlakunta | 2 285,2 | 186 497 | Romny ((Ромны, 22 510 as.) |
| H’orolin kihlakunta | 2 909,3 | 173 375 | H’orol (Хорол, aiemmin Хороль 7 997 as.) |
Pultavan kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: ukrainalaiset 93,0 %, juutalaiset 4,0 % ja (iso)venäläiset 2,6 %. Muita etnisiä ryhmiä edusti 0,4 % asukkaista, mihin ryhmään kuului esimerkiksi saksalaisia, puolalaisia ja valkovenäläisiä.[4]
Maaseudun köyhyyden johdosta lähes 200 000 talonpoikaa muutti Pultavan kuvernementista Siperiaan ja Venäjän kaukoitään vuosina 1906–12. Alkuvuonna 1914 asukkaita oli jo 3 792 100, joista kaupungeissa asui 10,6 prosenttia. Ensimmäisen maailmansodan ja siihen liittyneen Ukrainan itsenäisyysodan 1917–21 sekä vuonna 1920 Perejaslavin kihlakunnan Kiovan kuvernementtiin siirtämisen seurauksena kuvernementin väkiluku aleni 3 566 800:aan vuonna 1924. Tässä vaiheessa kaupungeissa asui 12 prosenttia väestöstä. Kaupunkilaisista ukrainilaisia oli 68 %, juutalaisia 25 % ja venäläisiä 5 prosenttia. [1]
Vuonna 1924 kihlakuntajako lakkautettiin. Tilalle perustettiin seitsemän kaupunkien mukaan nimetyttä piirikuntaa (okrug): Krasnohradin (kaupungin aiempi nimi oli Konstantynohrad), Krementšukin, Lubnyn, Pultavan, Prylukyn, Romnyn ja Zolotonošan piirikunnat. Koko Pultavan kuvernementti lakkautettiin 1925 (alueesta osa Ukrainan SNT:aa).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Poltava gubernia Encyclopedia of Ukraine, vol. 4. 1993. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 5.12.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.12.2013. (venäjäksi)
- ↑ Poltavskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 5.12.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.12.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pultavan kuvernementti Wikimedia Commonsissa
- Poltava (Nordisk familjebok, 1915. Uggleupplagan, 21. Papua - Posselt, sidor 1280-1288) (ruotsiksi) (runeberg.org)
