Pjotr Nikolajevitš Romanov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pjotr Nikolajevitš Romanov

Suuriruhtinas Pjotr Nikolajevitš Romanov (10. tammikuuta 1864 Pietari17. tammikuuta 1931 Antibes, Ranska) oli venäläinen aatelismies ja keisari Nikolai I:n pojanpoika.

Pjotr syntyi Nikolai Nikolajevitš Romanov vanhemman ja Alexandra von Oldenburgin pojaksi. Hänen vanhempi veljensä oli suuriruhtinas, kenraali Nikolai Nikolajevitš Romanov nuorempi.

26. heinäkuuta vuonna 1889 Pjotr nai Militza Petrovic-Njegosin, Montenegron kuninkaan Nikola I Petrović Njegošin tyttären.[1] Hänen veljensä Nikolai puolestaan nai Militzan sisaren Anastasian vuonna 1907. Molemmat olivat hartaita ortodokseja ja montenegrolaiset olivat myös panslavisteja. Avioliitosta syntyi 4 lasta.

Perheellä oli vaikutusvaltainen asema keisarillisessa hovissa 1900-luvun alussa. Helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917 Pjotr ja Militza siirtyivät Krimille ja myöhemmin 1919 pakenivat Etelä-Ranskaan, jossa Pjotr kuoli vuonna 1931. Militza kuoli Aleksandriassa, Egyptissä vuonna 1951.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Af Storfostersdömet Finlands författnings. Finlands Allmänna Tidning, 13.11.1889, nro 265, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 13.07.2015.